Keinoliha kiinnostaa jo yrityksiä
Maailman ensimmäistä laboratoriossa kasvatettua jauhelihapihviä maisteltiin Lontoossa maanantaina. Saavutuksesta on vielä pitkä matka markkinoille, lihateknologian emeritusprofessori Eero Puolanne arvioi.
Keinolihan tutkijat ennakoivat tuotteen tulevan marketteihin 10–20 vuoden kuluessa. Puolanne pitää mahdollisena teollisen tuotannon aloittamista jopa jo kymmenen vuoden kuluttua.
Aikataulun saattaa myllätä uusiksi yrityksissä tehtävä tutkimus. Se on toistaiseksi edennyt visusti verhojen takana. Puolanne sai vihiä yritysten käynnistämistä tutkimuksista lihatieteen kongressissa Kanadassa vuosi sitten.
Lontoossa esitelty hampurilaispihvi on tuotettu luomunaudan kantasoluista Maastrichtin yliopistossa Hollannissa. Koemaistajien mielestä pihvi muistutti lihaa, mutta ei ollut yhtä mehukasta.
Keinolihaan siirtyminen vähentäisi professori Mark Postin mukaan ratkaisevasti kotieläintuotantoon tarvittavaa maa-alaa ja veden kulutusta.
Myös Puolanne näkee keinolihan yhtenä keinona vähentää maapallon ympäristökuormitusta, etenkin ilmastotaakkaa. Hän pitää selvänä, ettei maapallo kestä lihan tuotannon kaksinkertaistamista vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa riittää maata ja vettä lihan tuotantoon. Rehuproteiinista voi tulla meillä ongelma, Puolanne varoittaa. Vaikka rehuna käytetty soija on kasviproteiini, sen tuotanto sademetsäalueilla on Puolanteen mukaan merkittävä ympäristöriski.
Lihan kulutus ei Puolanteen mukaan ole ainoa ongelma, joka ihmiskunnalla on. ”Joudumme pohtimaan, mihin järjestykseen arvoja laitetaan. Me elämme liikaa materiaalin, kaikenlaisen turhan tavaran, kautta.”
Ihmiskunta ei kuitenkaan voi hypähtää yhtäkkiä äärimmäisyydestä toiseen, Puolanne muistuttaa. Länsimaissa voidaan lähteä siitä, ettei lihaa ole pakko syödä tolkuttomasti.
Ensimmäisen keinolihapihvin tekeminen maksoi noin 250 000 euroa.
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
