Ystäväpuhelu paikkaa puhekaverin puutetta
”Marjatta täällä hei. Miten päivä päivä on mennyt”, Marjatta Aho tapaa kysyä ystäväpuhelun aluksi. ”Siitä se lähtee aivan luonnostaan.” Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLAHTI (MT)
Projektityöntekijä Tiina Hast tietää millaista yksinäisyys riipaisevimmillaan on. Hän on viime syksystä alkaen käynyt ikäihmisten kodeissa esittelemässä Haloo Päijät-Häme -hankkeen palvelua.
”Lapset saattavat asua lähellä, mutta jostain syystä ei vaan pidetä yhteyttä. Ei ole aikaa. Vanhukset eivät halua häiritä heitä.”
”Sairaudet vievät voimia, ei enää jakseta lähteä mihinkään. Kulkuyhteydet maaseudulla ovat usein pitkiä, naapurikin voi asua kilometrien päässä.”
Haloo Päijät-Häme on Hastin mukaan tavoittanut joukon ihmisiä, joista monet eivät muuten olisi missään mukana. ”Osa heistä selviää kiikun kaakun yksin kotona. Turvattomuuden tunnetta on paljon.”
”Jos kukaan muu ei soita viikkoihin, meiltä on ainakin joku, joka soittaa.”
Ensimmäiset puhelut soitettiin vuoden alussa. Tällä hetkellä soittajien rinkiin kuuluu 21 vapaaehtoista, joista kolme on miehiä.
Omaleimainen piirre on soittajien ikä. He ovat eläkeläisiä kuten kohderyhmäkin. Nuorin vapaaehtoinen on 57-vuotias, vanhin 92.
”Yhteisten kokemusten jakaminen on tärkeää. Siksi me emme ota vapaaehtoisiksi nuoria”, sanoo Pirjo Nieminen, hanketta toteuttavan Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n toiminnanjohtaja. Hän vetää myös Palvelu-Santraa, suosittua neuvontapalvelua ikääntyville.
Kohderyhmä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä soittajilla on ympäri maakuntaa yli 40 asiakasta, joista vanhin 94-vuotias.
Mallia toimintaan haettiin Irlannista. ”Toimintaympäristö on siellä erilainen, mutta vanhusten yksinäisyys maaseudulla on sama. Siitä se lähti”, Nieminen kertoo.
Toisin kuin Irlannissa, Päijät-Hämeessä puhelun voi soittaa kotisohvalta vaikka yöpaita päällä. Irlannissa soitot on keskitetty Friendly Call Service -keskuksiin.
Puhelut alkavat toisilleen outojen ihmisten kesken, mutta luottamus syntyy Hastin mukaan nopeasti. Soittaja saattaa asua vaikkapa Sysmässä ja asiakas Hollolassa.
Vaitiolovelvollisuus asiakkaan asioista kuuluu vapaaehtoistoiminnan pelisääntöihin.
Puhelut tulevat aina soittoringin vapaaehtoiselta, ei toisin päin. Projektityöntekijä sopii kohdehenkilön kanssa soittoajat. Tavallisin rytmi on kerran tai kaksi viikossa.
Kännykät ja puhelut maksetaan Leader- hankkeen varoista. Työnohjauksen lisäksi vapaaehtoisille järjestetään jatkokoulutusta.
Vapaaehtoisten soittajien puheluja odotetaan puhelin kädessä usein jo hyvissä ajoin ennen sovittua aikaa. ”Jokaikinen puhelu päättyy sanoihin kiitos kun soitit”, Hast kertoo.
Jo muutamassa kuukaudessa on tapahtunut iloisia asioita.
”Ihminen on saattanut elää vuoden neljän seinän sisällä. Tytär on käynyt maanantaiaamuna heittämässä kauppakassin sisään ja roskapussin pihalle. Sitten vanhus lähteekin itse viemään roskapussia ja jää vielä naapurin kanssa suustaan kiinni.”
Kuntoutusyksiköt ovat Hastin mukaan kiinnostuneet ystäväpuheluista. Esimerkiksi sydän- ja aivohalvauspotilaille tekee hyvää löytää soittokaveri.
”Meillä on asiakkaita, jotka ovat unohtaneet, kuinka sanoja käytetään. Sairaudesta on kuntouduttu, mutta kun ei ole ketään, jonka kanssa puhua, sanatkin unohtuvat.”
Yksinäisyys voi varjostaa elämää jopa palvelutalossa. ”Pienellä paikkakunnalla se idylli voi olla hyvin raadollinen”, Nieminen sanoo.
Ihmisten taustat ja roolit istuvat tiukassa.
”Erästä palvelutalon asukasta muistutettiin aina, kuinka sinä olet sen torpan tyttö. Yrittäjänä elämäntyönsä tehnyt ihminen väsyi siihen ja yritti jopa lehtien kautta hakea itselleen ystävää”, Hast kertoo.
”Ihan viimeiset kuukaudet meidän soittajamme kulkivat hänen kanssaan yhtä matkaa ja toivat hänen elämäänsä vähän iloa.”
Toiminnanjohtaja Pirjo Nieminen painottaa ystäväpalvelun merkitystä ikäihmisen terveydelle.
”Voi olla iloinen siitä, miten vähällä ihminen on autettu. Toisaalta on myös se kääntöpuoli, että näinkö vähän siihen olisi tarvittu.”
Haloo Päijät-Häme on saanut Leader-rahoitusta 150 000 euroa. Toimintaa on tarkoitus laajentaa tänä ja ensi vuonna.
Tiedusteluja on tullut palvelun ulottamisesta muuallekin maahan, jopa Rovaniemen korkeudelle asti.
Tuloksia halutaan Niemisen mukaan avata jatkossa tutkimuksen keinoin. ”Ikäihmisten yksinäisyys ei ole vain päijäthämäläinen ongelma eikä yksin maaseudun ongelma.”
TARJA HALLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
