Äitienpäivään herää tänään monta väsynyttä äitiä – tässä lista siitä, mikä häiritsee lapsen unia

Tänään sunnuntaina äitienpäivään herää monta väsynyttä äitiä.

Yli 60 prosenttia vanhemmista kokee, että ei saa riittävästi unta. 54 prosentilla vanhemmista väsymys tai uupumus on vaikuttanut toiveisiin hankkia lisää lapsia, selviää Jyväskylän yliopiston tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista.

"Tämä on huolestuttava löydös niin perheiden hyvinvoinnin kuin viime aikoina julkisuudessa puhuttaneen alhaisen syntyvyyden näkökulmasta", kommentoi tutkijatohtori Matilda Sorkkila.

Vanhemmuuden uupumusta tutkitaan nyt 42 maassa. Suomessa tutkimukseen vastasi viime keväänä 1 725 ihmistä nettikyselyssä sekä Jyväskylän, Posion ja Hyvinkään lasten- ja äitiysneuvoloissa ja osassa Jyväskylän seurakunnan perhekerhoja.

Maaseudun ja kaupunkien välillä voi olla eroja esimerkiksi tukiverkoissa, Sorkkila pohtii. "Yksilö saattaa uupua, jos sosiaalista ja käytännön tukea ei ole riittävästi."

Uupumus syntyy, kun vaatimuksia on enemmän kuin voimavaroja. "Vanhemmilta vaaditaan monella elämän osa-alueella paljon."

Lähes kaikilla lapsilla on jossain vaiheessa ongelmia unien kanssa, sanoo unikouluttaja Liisa Niskakangas. Vauvoista 10–30 prosenttia kärsii pahoista uniongelmista.

”Surullisinta on, jos univaikeudet estävät seuraavan lapsen hankkimisen”, Niskakangas sanoo.

Hän muistuttaa, että sisarukset eivät aina ole samanlaisia. Rikkonaisiin öihin voi myös vaikuttaa.

Lapsen unia häiritsevät monet asiat.

Pieni vauva heräilee tiheästi ja nukkuu kevyttä unta. Vuorokausirytmi muodostuu noin kolmen kuukauden ikään mennessä.

Uudet taidot voivat häiritä unta. Neljän kuukauden iässä alkavat yöhulinat, kun pienokainen oppii kääntymään ja syvyysnäkö kehittyy.

Puolivuotiaana vauvan unen rakenne muuttuu: unisykliin tulee samat rakenteet kuin aikuisilla. Sen jälkeen unta voivat häiritä esimerkiksi seisomaan ja kävelemään oppiminen sekä eroahdistuskaudet.

Painajaiset ja pelot voivat vaivata 2–3 ikävuodesta eteenpäin. Vähäinen liikunta ja ruutuaika illalla häiritsevät unta.

Hampaiden puhkeaminen arkoine ikenineen on klassikko, kun pohditaan rikkonaisia öitä.

Uusien unitapojen oppimiseen helpoin ikä on 6–9 kuukautta, Niskakangas kertoo.

"Odottelu ei välttämättä ole oikea ratkaisu. Pärjäämisen eetos on alkanut vähän helpottaa. Ei aina tarvitse vain purra hammasta ja selvitä."

Niskakangas peräänkuuluttaa rohkeutta tarttua ongelmiin ajoissa. Jos uniongelmat jatkuvat vuosia, syynä tuskin ovat hampaat.

”Vanhemmat ovat aika väsyneitä, kun he kääntyvät puoleeni. Varauksia tulee keskellä yötä.”

Niskakankaan Unijuna-yrityksen tyypillinen asiakas on 6–12 kuukautta vanha perusterve vauva, jonka heräily on jatkuvaa tai häiritsevää.

Syynä heräilyyn on usein pikkuvauva-ajoilta päälle jäänyt vanhempiin liittyvä nukahtamistyyli. Lasta syötetään, kannetaan tai pomputellaan uneen.

Silloin vastaus uniongelmiin on itsenäisen nukahtamisen opettelu. "Usein vain se, että yli puolivuotias opetetaan nukahtamaan illalla itse, saa monet nukkumaan yöllä pitempiä pätkiä."

Unikouluja pidetään nykyään niin lapsille kuin aikuisillekin. Niskakankaan mukaan lähes kaikki unikoulutyylit toimivat, kun jaksaa toimia johdonmukaisesti ja rauhallisesti.

Päivänvalossa tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta yön pimeydessä tilanne on toinen. Vanhemmat kaipaavat selkeää suunnitelmaa yölle.

"Tuoliunikoulu ja piipahdusunikoulu on tutkimuksissa todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi", Niskakangas sanoo.

Suomalaista tassutusunikoulua ei ollut tutkimuksessa mukana, mutta koska siinäkin vanhempi rauhoittelee lasta, sitä voi samalla perusteella pitää turvallisena.

Kotitalousvähennys ei koske uniohjausta, vaikka hyvät unet parantavat tutkimusten mukaan vanhempien hyvinvointia huomattavasti.

Niskakankaan mukaan apua kannattaa hakea, jos tuleva yö pelottaa tai jos vanhempi ei saa edes yhtä neljän tunnin unipätkää – tai jos vanhempi niin kierroksilla, ettei pysty nukkumaan, kun siihen on mahdollisuus.

"Lapsikin hyötyy siitä, kun vanhemmat jaksavat ja heillä on parisuhdeaikaa."

Rikkonaiset unet voivat viedä uusille urille.

Niskakangasta yövalvominen jännitti jo esikoista odottaessa. Aluksi vauva nukkui hyvin, mutta neljän kuukauden ikäisenä yöt menivät hurjiksi.

”Olimme tuuletelleet, että meille tuli se hyvin nukkuva vauva.”

Niskakangas hankki tietoa lapsen unesta. Se tuntui mielenkiintoisalta aiheelta. Hän kouluttautui uniohjaajaksi ja perusti Unijunan 2014.

Hanna Sissalan esikoisella oli koliikki. Vauva ei viihtynyt missään muualla kuin sylissä.

Koliikkikeinussa vauva nukkui, mutta keinu oli hankala. Sen turvavöiden räplääminen syötön jälkeen oli niin vaikeaa, että sekä äiti että vauva virkistyivät.

Sissala kaipasi paikkaa, jonne vauvan voisi laskea sylistä helposti.

Nyt sellainen hurisee toimiston käytävällä Helsingin Vallilassa. LullaMe-yhtiön tuudittava patja on moderni versio kehdosta.

”Kehtoja on ollut kodeissa iän kaiken. Sitten turvallisuuden takia tulivat korkealaitaiset pinnasängyt. Liike unohtui”, Sissala sanoo.

Tammikuussa julkistettu Genevan yliopiston tutkimus vahvisti ikiaikaisen viisauden: liike vie nopeammin uneen ja pidentää syvän unen jaksoja.

Sissala alkoi kehittää tuudittavaa vauvanpatjaa. LullaMe perustettiin 2014. Viime vuonna patjasta tuli myyntiin uusi versio. Patjoja on myyty parisataa.

Oikeastaan tuote on metallikehikko, jonka päällä on hengittävä verkko. Moottori nostaa ja laskee sitä. Ajatuksena on kohdun liikkeiden jäljittely. Vaikutelmaa kohdusta voi tehostaa esimerkiksi kapalolla ja kohina-äänellä.

Patja on alle 10-kiloisille. Yritys on tehnyt myös ensimmäisen prototyypin 70 kiloa kestävästä patjasta.

Kaikki patjat kootaan käsin Vallilassa. Tilauksia on tullut yhdeksästä maasta, jälleenmyyjiä on Suomessa ja Ruotsissa. Työntekijöitä on seitsemän.

”Siirrämme painopistettä ulkomaihin, käymme keskusteluja eri maiden jälleenmyyjien kanssa. USA vaikuttaisi lupaavimmalta markkinalta”, toimitusjohtaja Sissala kertoo.

Teknologia on hiipinyt sekä lasten että aikuisten makuuhuoneisiin. Kätkythälytin valvoo vauvan hengitystä. Itkuhälytin lähettää videota.

Suomalainen Onni Care on kehittänyt itkuhälyttimen, joka valvoo vauvan unta ja lähettää siitä reaaliajassa videota vanhemman mobiilisovellukseen. Anturi seuraa vauvan liikkeitä. Vanhempi voi puuttua sängyssä mönkimiseen jo ennen kuin vauva herää.

Uni on kuuma puheenaihe. Ihmisten unimäärä on vähentynyt ja unettomuus on maailmanlaajuinen ongelma, Niskakangas kertoo.

Hän miettii, jaksetaanko lasten kanssa valvomisia huonommin, kun ensisynnyttäjien keski-ikä kasvaa Suomessa.

”Raskaana olevat ovat vaaleanpunaisessa kuplassa. Todellisuus voi olla järkytys. Ei ole hyvä päästää itseään liian väsyneeksi”, Sissala sanoo.

Sissalan mukaan LullaMe-patjalta ei pidä odottaa ihmeitä. Se ei poista koliikkia tai refluksia mutta antaa niin hyvät unet kuin vauva voi saada.

Sissala kehitti patjan esikoisensa jälkeen. Hän pääsi kokeilemaan sitä toisella lapsellaan.

”Ilman tätä patjaa en olisi uskaltanut hankkia toista”, Sissala sanoo.