Outi Antilan työura vertautuu kaupan kassalla toimineeseen Sanna Mariniin "Tarjoilijasta Kelan pääjohtajaksi"
Kelan uusi pääjohtaja oppi MTK:ssa, että Suomi on laajempi kuin Helsinki–Hämeenlinna-akseli.
Outi Antila nousi yllättäen Kelan pääjohtajaksi, vaikka työvaliokunta esitti finaaliin professori Lasse Lehtosta ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajaa, SDP:n ehdokasta Hanna Tainiota. Antilalla ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa. Kuva: Jaana KankaanpääKelan uusi pääjohtaja Outi Antila suhtautuu varauksellisesti kaikille kansalaisille maksettavaan perustuloon. Alimmat sosiaalietuudet ja viimesijainen toimeentulotuki muodostavat jo nyt tietynlaisen perustulon.
”Aidot perustulot ovat sellaisia, että summan päälle ei saa muuta tukea, vaikka elämäntilanne olisi mikä tahansa. Perustuloon ei pidä ottaa mallia ulkomailta, jossa sosiaaliturvan rakenne on erilainen kuin meillä”, Antila sanoo.
Kelan pääjohtajan mukaan perustulon pitäisi olla hyvin korkea, jotta se kattaisi asumiskustannukset esimerkiksi Helsingissä.
”Maksettaisiinko samansuuruinen raha esimerkiksi Sulkavan sivukylälle”, Antila pohtii.
Perustulokokeilun lopulliset tulokset valmistuvat toukokuussa. Eduskunnan sosiaaliturvan uudistamista pohtiva parlamentaarinen komitea on aloittamassa työtään.
Sosiaaliturvan uudistaminen kestää pidempään kuin yhden vaalikauden, koska kyseessä on suuri ja monimutkainen muutos. Kelan toive on, että tuleva sosiaaliturva olisi mahdollisimman selkeä asiakkaan kannalta.
”Joitakin lausuntojani on tulkittu väärin. Emme tarjoa Kelassa kenellekään etuuksia, vaan niitä on jatkossakin haettava erikseen”, Antila sanoo.
Kaikista Suomen kotitalouksista 9,9 prosenttia sai toimeentulotukea vuonna 2018. Antila on huolestunut, että ensisijainen sosiaaliturva ei riitä monella suomalaisella elämiseen.
Lähes puolet perustoimeentulotuesta kohdentuu asumisen kuluihin. Antilan mielestä yleisestä asumistuesta on siirryttävä jatkossa ihmisten asumisen tukemiseen.
Toimeentulotuki siirtyi Kelan hoidettavaksi vuonna 2017, ja samalla toimeentulotuen hakijoiden määrä kasvoi selvästi. Antilan mukaan Kelan kanssa on helpompi asioida kuin mennä kunnan sosiaalitoimistoon.
Kelassa on havaittu myös lisääntyneet mielenterveysongelmat.
”Ne ovat yhä useammin työkyvyttömyyden syy, ja siihen pitäisi tarttua erityisesti nuorten osalta. Olen käsittänyt, että myös viljelijöillä on huolia ja murheita ihan riittämiin.”
Kelaan Antila siirtyi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriön sosiaaliturva- ja vakuutusosaston ylijohtajan paikalta.
Antilan nousu Kelan pääjohtajaksi oli yllätys, koska työvaliokunta esitti finaaliin professori Lasse Lehtosta ja Kuntaliiton varatoimitusjohtajaa, SDP:n ehdokasta Hanna Tainiota.
Juristin koulutuksen saanut Antila haluaa edistää Kelassa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Yhdenvertaisuus ja avoimuus ovat hänelle tärkeitä arvoja kaikessa lainsäädäntötyössä.
”Toivon olevani positiivinen johtaja. Katson mielelläni eteenpäin. Vaikka itse kunkin pitää oppia vanhoista virheistään, niihin ei auta jäädä makaamaan.”
Antila toimi työuransa alussa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa talous- ja sosiaaliosaston lakimiehenä yhdeksän vuotta, 1983–1992. Hänen vastuullensa kuului kaikki muu lainsäädäntö lukuun ottamatta veroja ja maaoikeutta.
”MTK:ssa opin, että Suomea on muuallakin kuin Helsingin ja Hämeenlinnan välisellä akselilla. MTK:n pestin jälkeen olen myös ostanut sinnikkäästi kotimaisia vihanneksia, jos niitä vain jostakin kaupasta löytyy. Maksaa mitä maksaa.”
Työnantajan kannustamana Antilasta tuli MTK-vuosina myös metsästäjä. Harrastus on säilynyt 1980-luvulta näihin päiviin asti.
Outi Antila syntyi vuonna 1957 Helsingissä Viikin koetilalla, ja kouluvuodet hän asui Hauholla Hahkialassa, koska isä oli ammatiltaan maataloustutkija.
Koetila ei ole samanlainen kasvupaikka kuin maatila. Hahkiala oli aikanaan Hauhon suurin työnantaja, sillä kartano toimi Keskon opetus- ja koetilana.
”Hahkiala oli oma pieni yhteisönsä Hauhon aika niskavuorelaisessa pitäjässä. Siellä oltiin mukana jalostamassa Rosamunda-perunaa.”
Antila tarjoili monta kesää Hahkialan edustustilan keittiössä. Perunoiden kuoriminen ja sänkyjen petaaminen tulivat tutuiksi.
”Tarjoilijasta pääjohtajaksi”, hän naurahtaa viitaten pääministeri Sanna Marinin uraan.
Kelan toimipaikkoja on vähennetty viime vuosina, mutta Kansaneläkelaitos ei ole vetäytynyt maaseudulta yhtä ripeästi kuin esimerkiksi verottaja ja TE-toimisto.
Antilan mukaan Kelalla on edelleen 146 palvelupistettä ympäri Suomea. Lisäksi laitoksella on noin 150 yhteispalvelupistettä kunnan sosiaalitoimen, verottajan ja työvoimaviranomaisen kanssa.
”Tulevaisuuden palvelumalli tähtää siihen, että ihminen saa hoidettua kerralla monta asiaa. Kela menee mieluummin yhteispalveluun kuin poistuu kokonaan jostain kunnasta”, Antila lupaa.
Nykyisin Kelaan tulevista hakemuksista lähes kolme neljäsosaa otetaan vastaan sähköisesti. Antila huomauttaa, että Suomessa on paljon ikäihmisiä ja digitaalisesti rajoittuneita nuoria, jotka tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.
”Pyrimme järjestämään sen aina jollakin konstilla, yhtenä vaihtoehtona on esimerkiksi etäyhteys.”
Kela on jo usean vuoden ajan edistänyt lakimuutosta, jotta kaikkia sen päätöksiä ei tarvitsisi enää postittaa kirjeitse kotiin. Antilan mukaan on tärkeää, että asiakas saa itse valita, riittääkö hänelle pelkkä sähköposti.
”Tällä tavalla säästettäisiin rahaa. Moni ei tarvitse paperista kirjettä mihinkään, kun raha on jo tullut tilille. Ihminen saa aina jälkikäteen pyytää Kelalta päätöksen myös paperilla.”
Valtionhallinnon tehokkuusvaatimukset koskevat myös Kelaa, jossa työskentelee 7 500 henkilöä. Toimeentulotuen siirtyminen Kelalle kasvatti aika reippaasti laitoksen työntekijämäärää.
Antilan mukaan työtä voidaan edelleen tehostaa myös Kelassa digitalisaation ja automatisaation edetessä.
Kelan pääjohtajan mielestä tekoälyn kehitykseen liittyy virheellisiä mielikuvia. Ihmistä ei ole tarkoitus korvata koneella sosiaaliturvahakemusten päätöksenteossa.
”Esimerkiksi käyvät hakemusten liitteinä Kelalle toimitettavat kännykkäkuvat. Kehitämme järjestelmää niin, että jatkossa kone kääntää automaattisesti kuvat oikein päin, kun nyt käsittelijä joutuu tekemään sen.”
Kelan toimintaa arvostellaan usein byrokraattiseksi. Suurin osa asiakkaista on silti kyselyjen perusteella tyytyväisiä Kelan palveluun.
”Meillä on etulinjassa todella sitoutuneita ja osaavia työntekijöitä. Pääsääntöisesti ihmiset saavat aina heille kuuluvat etuudet oikeaan aikaan ja oikean suuruisina”, Antila sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
