Sipilä EU:n budjettiesityksestä: "Hurjimmat suunnitelmat eivät toteutuneet" – Terho pitää esitystä epärealistisena

Edessä on kova vääntö, sillä osa jäsenmaista haluaisi säästää Britannian jättämän aukon EU:n budjetissa. LEHTIKUVA/AFP 

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan komission tänään ehdottama budjetti on suurempi kuin mitä Suomi tavoittelee. Kaikkein hurjimmat suunnitelmat eivät Sipilän mukaan kuitenkaan toteutuneet.

Komission budjettiesitys vuosille 2021–2027 kasvattaa budjetin noin 1,11 prosenttiin jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta nykyisestä noin yhdestä prosentista.

Sipilä arvioi tiedotteessaan, että budjetissa on huomioitu Suomen keskeisiä tavoitteita. Esimerkiksi panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen kuten myös Erasmus-ohjelmaan ovat hänen mukaansa tervetulleita.

Komission keskiviikkona antama esitys käynnistää jäsenmaiden väliset neuvottelut, jotka kestävät todennäköisesti ainakin vuoden.

"Lopulliset päätökset todennäköisesti siirtyvät Suomen puheenjohtajuuskaudelle syksylle 2019", Sipilä arvioi.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) luonnehtii komission esitystä epärealistiseksi.

"Komission esitys on kokonaistason osalta yksiselitteisesti Suomen kantojen ja tavoitteiden vastainen. Suomen lähtökohta on, että Iso-Britannian ero on huomioitava täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa. Täysimääräinen tarkoittaa täysimääräistä, ei osittaista", Terho sanoo blogissaan.

Hänen mielestään Suomen on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa, jotta EU-budjetti saadaan pidettyä mahdollisimman lähellä nykytasoa.

Leikkuri iskisi yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja alue- eli koheesiorahoihin. Molemmista leikattaisiin noin viisi prosenttia.

Maatalous ja koheesio ovat budjetin ehdottomasti isoimmat menoluokat.

Suomelle tärkeä harva asutus olisi säilymässä yhtenä koheesiorahojen jakokriteerinä. Jakokriteereitä tulee odotetusti aiempaa enemmän. Talouskehitys pysyy keskeisenä, mutta lisäksi huomioon otettaisiin esimerkiksi siirtolaisten vastaanottaminen.

Ulkorajojen valvontaan ja maahanmuuton hallintaan komissio esittää 33 miljardia euroa, mikä on tuntuvasti aiempaa 13 miljardia enemmän. Rahalla voitaisiin palkata 10  000 uutta rajavartijaa.

Puolustusrahasto kasvaisi merkittävästi, 13 miljardiin euroon, nykyisestä kokeiluvaiheesta.

Kuinka paljon Suomen maksu EU:lle kasvaisi riippuu siitä, miten paljon EU saa kerättyä uusia tuloja.

Komissio ehdottaa, että jäsenmailta kerättäisiin esimerkiksi muovin kierrätysmaksua. Maksu olisi sitä suurempi mitä heikommin muovia kierrätetään. Uusia tulokohteita on monia muitakin.

Uusien varojen osuus EU:n budjetista olisi komission mukaan noin 12 prosenttia, eli ne tuottaisivat 22 miljardia euroa.