Parlamentaarisen ryhmän raportissa todetaan, että vienti on keino vahvistaa ruuan valmistajien markkina-asemaa myös kotimarkkinoilla. Kuva: Kari Salonen
Kokoomus on kommentoinut varovaisesti ajatusta kaupan aseman heikentämisestä – MTK:n Marttila pitää ruokaviennin edistämistä jo varmana
”Ruokamarkkinoiden tervehdyttäminen tulee olemaan esillä, oli hallituspohja mikä hyvänsä”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Kaupan vahva asema elintarvikeketjussa tunnetaan laajasti läpi puoluekentän, Juha Marttila kertoo. Kuva: Sanne KatainenEduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousseen kokoomuksen puheenjohtaja, hallitustunnustelija, todennäköinen seuraava pääministeri Petteri Orpo lupasi vaalien alla panostaa voimakkaasti elintarvikevientiin ja tavoitella sen moninkertaistamista.
”Pidän varmana, että ruokavienti on yksi asia, josta lähdetään liikkeelle”, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
”Ruokamarkkinoiden tervehdyttäminen tulee olemaan esillä, oli hallituspohja mikä hyvänsä. Parlamentaarinen työ antaa hyvän pohjan.”
Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle (kesk.) viime viikolla.
Parlamentaarisen ryhmän raportissa todetaan, että vienti on keino vahvistaa ruuan valmistajien markkina-asemaa myös kotimarkkinoilla.
”Tilanne ei voi jatkua niin, että tuottajalle jää koko ajan vähemmän.”
Kokoomus on pitänyt varovaista linjaa kaupan aseman heikentämisen suhteen, sanoo Marttila. ”Kokoomus ei ole halunnut mitenkään vahvasti liputtaa sen puolesta, että poliittisesti lähdettäisiin heikentämään kaupan asemaa.”
MT:n videohaastattelussa Orpo kytki omavaraisuuden ja huoltovarmuuden siihen, että tuottaja saa oman oikeudenmukaisen osansa elintarvikeketjussa. ”Tämä ei tällä hetkellä täysin toteudu”, Orpo sanoi.
Ylen vaalikoneessa Orpo vaati, että tuottajalle on jäätävä jatkossa enemmän käteen.
”Se on jäätävä fakta. Jollei tuottajalle ei jää jatkossa enemmän käteen, meillä ei ole huoltovarmuutta. Meillä on niukasti kotimaista maataloutta sen jälkeen”, Marttila sanoo.
Jos asiaa ei onnistuta korjaamaan markkinalähtöisesti, pitää työkalupakista kaivaa muita keinoja. ”Tilanne ei voi jatkua niin, että tuottajalle jää koko ajan vähemmän.”
Entä ratkaisut? ”Kun mennään yksityiskohtiin, mikä on julkisen vallan rooli ja mitä tehdään kiertoteitse, ne ovat hallitusneuvotteluasioita.”
Sota Ukrainassa heijastui vahvasti vaaleihin. Turvallisuuden asiantuntemusta tuli eduskuntaan rutkasti. Turvallisuuspolitiikkaa kommentoineet sotilaat kahmivat ääniä.
”Tuli myös paljon kansanedustajia, jotka ymmärtävät kokonaisturvallisuuden konseptin hyvin ja ymmärtävät, että ruokaturva ja energia ovat osa turvallisuutta siinä kuin maanpuolustuskin.”
Perussuomalaisten maaseutuohjelmassa hajautettu maataloustuotanto näkyy Marttilasta vahvasti.
”Ruokaturva on vahvasti esillä myös perussuomalaisten agendalla. Siinä on vuosien aikana ollut vahva turvallisuusulottuvuus.”
Maatalous ja luonnonvarojen käyttö saa Eurooppa-politiikassa taas kasvavaa huomiota.
”Pitää muistaa, että kokoomus on Euroopan puoluekartassa vahvimman eurooppalaisen agraaripuolueen jäsen.”
EPP:stä tulevat yleensä Euroopan maatalousvaikuttajat, maatalouskomissaarit mukaan luettuina, Marttila huomauttaa.
Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kriittisesti EU:n alati vihertyvään maatalouspolitiikkaan ja maatalouden pikkutarkkaan säätelyyn.
”Toki sitä tyytymättömyyttä jakaa moni suomalainen maatalousyrittäjä.”
Kokoomuksen vaaliohjelmassa luvataan, että puolue turvaa kansallisen metsäpolitiikan.
”Metsien suhteen uskon, että on hyvät mahdollisuudet saada hallitus, joka tuo vakautta suomalaiseen metsäpolitiikkaan ja sopivaa jäntevyyttä myös EU:n metsäasioiden hoitoon.”
”Nyt tarvittaisiin monta hyvää vuotta suomalaiseen maatalouteen.”
Marttilalla on vahva luottamus siihen, että oli hallituspohja mikä tahansa, ruualla ei tällä kertaa politikoida.
Suomalaisella maatalousyrittäjällä menee tänä päivänä huonosti. Se on oire siitä, miten markkinat toimivat, Marttila sanoo.
”Nyt tarvittaisiin monta hyvää vuotta suomalaiseen maatalouteen. Kuiviksi on kupattu suomalaisten maatilojen kassa ja tase. Tässä menee jo tilanteen normalisointiinkin pitkä aika.”
Suomi voi pitkästä aikaa saada pääministerin, joka on toiminut maa- ja metsätalousministerinä. Kokoomuksen Petteri Orpo oli Stubbin hallituksen maa- ja metsätalousministeri 2014-2015. Maalaisliittolainen Martti Miettunen toimi maatalousministerinä 1951–1953, 1956–1957 ja 1958–1959 ja oli pääministerinä kolmessa hallituksessa, joista viimeistä, vähemmistöhallitusta, hän johti vuoteen 1977. Kuva: Jarkko Sirkiä, Kuvasiskot / FinnaSuomi voi pitkästä aikaa saada pääministerin, joka on toiminut maa- ja metsätalousministerinä.
Orpo oli Stubbin hallituksen maa- ja metsätalousministeri 2014-2015.
Edellisen kerran pääministerillä oli maatalousministerin kokemusta 1970-luvulla. Maalaisliittolainen Martti Miettunen toimi maatalousministerinä 1951–1953, 1956–1957 ja 1958–1959 ja oli pääministerinä kolmessa hallituksessa, joista viimeistä, vähemmistöhallitusta, hän johti vuoteen 1977.
”Onhan tämä historiallinen hetki”, sanoo Marttila.
Pääministerille antaa Marttilasta hyvän lähtökohdan, että hän tietää, mistä on kyse, kun puhutaan maatalous- ja metsätalouspolitiikasta.
”Tulee mielenkiintoiset hallitusneuvottelut. Se on varmaa, että ruuasta ja metsistä neuvotellaan.”
Epävirallisia hallitustunnusteluja todennäköisesti käydään jo tällä viikolla.
Varsinaisesti hallitustunnustelut alkavat vasta pääsiäisen jälkeen. Hallitustunnustelija on tarkoitus nimetä perjantaina 14. huhtikuuta.
Orpon vaalilupauksia
”Meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on enemmän tervettä kilpailua elintarvikemarkkinoilla”, Petteri Orpo sanoi MT:n videohaastattelussa.
Kokoomuksen vaaliohjelmassa sanotaan, että puolue parantaa suomalaisen ruoantuotannon kilpailukykyä. Maataloutta on kehitettävä yrittäjämäiseen suuntaan.
Vapaaehtoisen metsänsuojelun riittävästä rahoituksesta tulee Orposta huolehtia. Hän kannattaa myös Ylen vaalikoneessa valtion mailla olevien arvokkaiden vanhojen metsien suojelua.
Kokoomuksen lupaus maaseudulla asuville oli yrittämisen edellytysten kunnossapitäminen.
Luonnonvaroja pitää Orposta pystyä hyödyntämään. Liikenneyhteyksien pitää olla kunnossa ja osaavaa työvoimaa yrityksille pitää löytyä.
”Tulemme tekemään kaikkemme, jotta suomalainen maaseutu pysyy elinvoimaisena”, Orpo sanoi MT:n videohaastattelussa.
Orpo on Ylen vaalikoneessa jokseenkin samaa mieltä siitä, että kipsikäsittely tulee tehdä sille soveltuvilla pelloilla pakolliseksi Saaristomeren rehevöitymiskehityksen hillitsemiseksi.
”Mikäli tutkimustieto vahvistaa, että keino on toimiva, voisi tämä olla yksi keino parantaa Saaristomeren tilaa pysyvästi.”
Iltalehden vaalikoneen mukaan Orposta Varsinais-Suomeen on saatava lisää susien kaatolupia. Asiantuntijatietoon pohjautuva kannanhoidollinen metsästys on hyvä väline tasapainon löytämiseen luonnonsuojelun ja metsästyksen välillä, erityisesti lasten ja kotieläinten osalta, Orpo vastaa.
Välttämättömien palveluiden ylläpito kohtuullisten etäisyyksien päässä kuuluu myös sivistyneeseen yhteiskuntaan, Orpo vastasi Ylen vaalikoneessa.
Kokoomus ei vaadi turkistarhauksen kieltämistä, mutta haluaa edistää eläinten mahdollisuuksia luonnonmukaiseen käyttäytymiseen. ”Turkisasetus on päivitettävä vastaamaan modernin sivistysvaltion tunnusmerkkejä”, Orpo vastaa HS:n vaalikoneessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
