80 koulua lakkautetaan joka vuosi – koulujen määrä Suomessa on laskenut oppilasmäärää nopeammin
Opetushallituksen yliarkkitehdin mukaan on mahdollista, että koulujen keskimääräisen oppilasmäärän kasvaminen on tuottanut myös suurempia opetusryhmiä.
Saarenmaan koulu Jyväskylässä on yksi monista lakkautustuomion saaneista maaseudun opinahjoista. Kuva: Petteri KivimäkiPeruskoulujen määrä on Suomessa enemmän kuin puolittunut vuosien 1990 ja 2024 välillä. Kun kouluja oli 1990 noin 4 500 ja vielä vuosituhannen vaihteessa noin 4 000, on niitä nyt noin 2015.
”Keskimäärin koulujen koko on tietysti kasvanut ja kouluverkko harventunut. 1990 on ollut noin 600 000 tuhatta lasta ja nuorta yleissivistävän opetuksen piirissä. Kaksi vuotta sitten oppilaita oli 560 000, joten oppilasmäärä on laskenut suhteellisesti vähemmän kuin koulujen määrä”, yliarkkitehti Roope Rissanen Opetushallituksesta toteaa.
Maakunnittain vuosien 2010–2020 aikana oppilaitoksia lakkautettiin eniten Uudellamaalla ja toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla lakkautettiin 55, Etelä-Pohjanmaalla 47 ja Pirkanmaalla 46 peruskoulua. Vähiten lakkautuksia oli aikavälillä Keski-Pohjanmaalla.
”Kouluja määrä on vähentynyt tasaisesti 2000-luvulla, hieman hidastuen kohti nykypäivää tultaessa. Keskimääräisesti kouluja on lakkautettu noin 80 koulun vuositahtia koko Suomessa”, Rissanen kertoo.
Rissanen huomauttaa, että opetuksen järjestäjät, kunnat ja kaupungit, ovat vastuussa kouluverkosta.
”Niin sanotuilla kyläkouluilla on monia hyviä puolia, kuten turvallisuus, tietynlainen toimintakulttuuri ja yhteisöllisyys, muutamia mainitakseni."
Yliarkkitehdin mukaan on mahdollista, että koulujen keskimääräisen oppilasmäärän kasvaminen on tuottanut myös suurempia opetusryhmiä.
”Toisaalta suuremmissa yksiköissä voidaan tarjota monipuolisempaa opetusta, ja oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu mahdollisesti paremmin koskien laajempia valinnaisainevalikoimia ja paremmin varusteltuja opetustiloja. Suurempiin ja todennäköisesti keskeisemmin sijoitettuihin yksikköihin on helpompi saada opettajia ja muuta koulutettua henkilökuntaa”, Rissanen summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








