Uutta päällystettä huhkitaan teihin vapusta alkaen – surkeita asvalttiväyliä on lähes 9 000 kilometriä
Tälle vuodelle tavoiteltu 4 000 kilometrin mittainen päällystysohjelma toteutui viimeksi vuonna 2020.
Ruokatienä tunnetun Kolmostien kunto on Laihian Käyppälän kohdalla todella surkea. Paikkaa on jouduttu paikkaamaan paikalla. Kuva: Johannes TervoMaantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan lisärahoituksen turvin. Väylävirasto ja ely-keskukset tavoittelevat valtakunnallisesti noin 4 000 kilometrin päällystysohjelmaa.
Suomen kuljetusalan liiton (SKAL) toimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hyvänä, että hallitus on päättänyt vaalikaudelle 2023–2027 väylien reilun puolen miljardin korjausvelkapaketista.
”Tätä ajoimme ja se on tärkeä osa hallituksen investointipakettia. Korjausvelkapaketista 250 miljoonaa on budjetoitu tälle vuodelle ja tämän myötä Väylävirasto on luvannut 4 000 kilometrin päällystysmäärää vuodeksi 2024 viime vuoden 1700 kilometrin sijaan.”
Tämä näkyy nyt Kujalan mukaan myönteisesti, mutta tähän sitä ei saa jättää.
”Olemme ehdottaneet, että käynnistynyt korjausvelkapaketti vakinaistetaan 300 miljoonaan euroon. Sekään ei riitä korjausvelan kuromiseen, mutta tässä julkisen talouden tilanteessa esityksemme on kohtuullinen.”
Kujala sanoo, että tiestö on monin paikoin päässyt vaurioitumaan pahasti. Siksi panostukset nähdään kuljetusyrittäjien keskuudessa välttämättöminä.
”Koko 2000-luvun jatkunut tiestön kunnon heikkeneminen näkyy lisääntyvänä polttoaineen kulutuksena, kalustovaurioina ja liikenneturvallisuuden heikentymisenä. Joku aina maksaa, jos tiestöä ei pidetä kunnossa.”
Ruokatienäkin tunnettu Kolmostie (Vt 3) Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Vaasaan on tärkeä osa elintarvikehuoltoa.
”Välillä kuljetetaan paljon nimenomaan elintarvikkeita. Suuremmin vertailematta tämä tie on tärkeimpiä raskaan liikenteen reittejä – ja huonossa kunnossa. Tiellä kulkee paljon myös raskainta kalustoa ja pitkiä yhdistelmiä.”
Tiestön korjausvelkaa on Kujalan mielestä nyt kurottava kiinni, mutta varaa pitää olla myös uudishankkeisiin.
”Hyvä sellainen esimerkki on juuri Kolmostie johon tulisi saada edelleen lisää ohituskaistoja, jotka sujuvoittaisivat turvallista liikennettä.”
Ylöjärven ja Tampereen välille on tehty viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Tampereen läntinen ohitustie, eritasoliittymiä, välille useita ohituskaistoja ja lisäksi vielä Seinäjoen itäinen ohitustie Vt 19:llä.
Tuoreimpana Kujala mainitsee Hämeenkyrön keskustan itäisen ohitustien, joka sujuvoittaa raskaan liikenteen ajoja merkittävästi.
”Liikenneturvallisuus parani, ajankäyttö, polttoaineen kulutus ja päästöt vähenivät.”
Kolarista Kilpisjärvelle kulkeva Vt 21 on tärkeä ja liikenteellisesti vaarallinen reitti, jota käyttää kotimaan kaluston lisäksi ulkomaiset tienkäyttäjät.
”Toivon, että sen rahoittamiseen saadaan apua EU:n CEF-rahaston sotilaallista liikkuvuutta yli rajojen edistävästä Military mobility -rahastosta.”
Natoon liittymisen myötä sotilaallista liikkuvuutta ja kaksoiskäyttöä tukevat reitit voivat olla Kujalan mukaan Suomelle iso mahdollisuus saada kansallisen rahoituksen lisäksi muuta rahoitusta.
Kohonneet kustannukset ja käytettävissä ollut rahoitus ovat viime vuosina näkyneet päällystyskilometreissä, ja maantieverkon korjausvelka on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2023 maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä päällystettiin yhteensä vain 1 682 kilometriä.
Määrä on koko 2000-luvun pienin. Kuluvana vuonna tieverkon korjausvelan kasvua pystytään kuitenkin taittamaan, sillä hallituskaudelle on osoitettu korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 saadaan käyttöön 250 miljoonaa euroa.
”Kun rahoitusta on käytössä enemmän, voimme vilkkaimman maantieverkon lisäksi kohdistaa päällystystöitä myös muille, alueellisesti merkittäville teille”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.
Viime vuosina rahoituskehys on ollut niukka, joten päällystystyöt on priorisoitu vilkkaimmalle noin 10 000 kilometrin verkolle, jossa liikenteestä kulkee noin kaksi kolmasosaa.
Parhaimmillaan työt voivat alkaa vapun tienoilla.
Päällystyskausi pyritään aloittamaan mahdollisimman aikaisin koko Suomessa, ja parhaimmillaan työt voivat alkaa vapun tienoilla.
Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain juuri nyt tavoitellun noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa, johon päästiin viimeksi vuonna 2020.
Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2023 lopussa noin 8 700 kilometriä. Niiden määrä lisääntyi vuoden aikana noin 720 kilometriä, ja niiden osuus oli vuoden lopussa lähes 16 prosenttia.
Katso päällystysohjelma maakunnittain täältä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
