Fanny Churbergoli oman tiensä kulkija

Parhaillaan Fanny Churbergin (1845–92) taidetta on noin 60 teoksen katselmuksena Amos Anderssonin taidemuseossa Helsingissä. Hiukan erilaisena näyttely oli kesällä nähtävänä Turun taidemuseossa.

Churberg opiskeli aluksi suomalaisten taiteilijoiden johdolla. Syksyllä 1867 hän lähti ensimmäisen kerran opiskelemaan Düsseldorfiin, jossa opinnot jatkuivat vuosia. Talvikauden 1875–76 hän opiskeli Pariisissa.

Alkuvuosien taiteessaan, suomalaista luontoa kuvatessaan Churberg on jopa hurja, ja vielä lähes 150 vuotta myöhemmin, taiteilija on näissä teoksissaan vahvasti läsnä.

Osa Churbergin tunnetuista teoksista on luonnoksia, esimerkiksi Kaski-teoksesta on olemassa useita harjoitelmia. Churberg tutki harjoitelmissaan muun muassa aiheen rajausta ja valaistusta.

Aikalaiset suhtautuivat Churbergiin kritiikeissään varsin nihkeästi. Ehkäpä hänen voimakkaat tulkintansa olivat heille jopa pelottavia, ainakin ne olivat naisen siveltimestä lähteneiksi epätavallisia ja vuosia aikaansa edellä.

Pariisin talven aikana Churberg maalasi muusta tuotannostaan täysin poikkeavia asetelmia.

Opiskelujen jälkeen paluu Suomeen merkitsi Churbergille paluuta suomalaisen maiseman ikuistajaksi.

Churbergia tutkinut Aune Lindström nimeää vuodet 1877–78 taiteellisen kypsyyden ajaksi ja vuodet 1879–80 viimeiseksi taiteilijakaudeksi. Tuolloin Churberg lopetti maalaamisen kokonaan ja siirtyi edistämään suomalaista käsityötä vuonna 1879 perustetussa Suomen Käsityön Ystävissä.

Nyt esillä oleva näyttely on Churbergin kannalta hyvin merkittävä, sillä viimeksi hänen taidettaan on esitelty näin laajasti vuonna 1937. Sitä ennenkään hänen teoksiaan ei juuri ollut laajasti nähty.

Churbergia on kuvattu henkilöksi, jolla oli kiihkeä tunne-elämä ja jolle suurten tunteiden kokeminen niin taiteessa kuin elämässäkin oli itsetarkoitus.

Suomalainen luonto eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina oli hänen taiteessaan pääasiallisena aiheena, mutta se oli myös innoittaja ja lohduttaja. Churbergin tuotannossa vaihtelee romantiikka ja realismi. Osassa teoksista hän kuvaa tunnelmaa, osassa sitä, minkä katsojakin saattoi luonnossa havaita.

Metsät, puut, korkeat kalliot ja vesiputoukset, ukonilmaa enteilevät tummat pilvet ja kuutamomaisemat ovat Churbergin taiteessa niitä elementtejä, joista hänet ehkä parhaiten tunnistetaan.

Churbergin aikana vallitsi Suomessa käsitys, jonka mukaan maisemataiteen tuli olla lyyristä, harmonista, siloiteltua ja ilmaisun hillittyä. Churberg maalasi tästä poiketen rajuin siveltimenvedoin ja käytti osassa teoksistaan hyvin voimakkaita värejä. Hän käytti myös mustaa ja valkoista, mikä tuolloin oli Suomessa epätavallista.

Nyt esillä oleva näyttely sivuuttaa Churbergin loppuvuosien uran suomalaisen käsityön edistäjänä ja puolestapuhujana, mutta avaa monipuolisen näkökulman hänen maalaustaiteeseensa. Poikkeuksellisen naisen muotokuva hahmottuu nykykatsojalle hyvin puhuttelevana.

MAIKKI KULMALA

Fanny Churberg –

Niin kuin ei vielä kukaan nainen. 28.1. asti Amos Anderssonin

taidemuseo, Helsinki, Yrjönkatu 27.

Riitta Konttinen: Fanny Churberg. 199 sivua. Otava.

Avaa artikkelin PDF