Viljelijäperheet eivät juuri saa asumistukea

Kansaneläkelaitos Kela tilastoi viime vuoden lopussa 206 092 asumistukea saavaa ruokakuntaa. Viljelijäperheitä niistä oli 139 ja muita yrittäjätalouksia 6 214.

Lakimies Mikko Horko Kelasta sanoo, että on vaikea arvioida, tietävätkö viljelijät riittävästi oikeuksistaan asumistukeen ja muihin etuuksiin.

”Yleinen asumistuki on erittäin pienituloisten etuus. Se on voimakkaasti tulosidonnainen.”

Asumistuessa viljelijän tulotason mittarina käytetään myel-työtuloa. Ruokakunnan laskelmassa huomioidaan kaikkien perheenjäsenten tulot.

Viljelijä säästää eläkettä ja sosiaaliturvaa keskimäärin 1 660 euron kuukausitulosta. Mela vakuutti liki 65 700 henkilöä heinäkuun lopussa.

Melkein joka kolmannen myel-vakuutetun työtulo jää alle tuhanteen euroon kuukaudessa. Kaksi kolmasosaa säästää alle 2 000 euron tulosta.

Asumistuessa kaksihenkisen perheen tuloraja on 830 euroa, jotta se saa täyden asumistuen. Kaksi aikuista ja kaksi lasta voi tienata runsaat 1 700 euroa.

”Aktiiviviljelijöiden tulot menevät tulorajojen yli”, ekonomisti Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT:stä sanoo.

Korkoja otetaan huomioon 73 prosenttia omakotitalon rahoitusmenona. Viljelijöillä ei yleensä ole kovin paljon asuntolainaa eikä niiden korkoja maksettavana.

Kela huomioi asuntolainan korot vain, mikäli perhe maksaa ne itse. Korkotuetun lainan koroista hyväksytään siten vain perheen oma osuus.

Omakotitalon kuluja vedestä, lämmityksestä ja muista asumismenoista ei tarvitse erikseen selvittää. Vähennysten määrät taulukoidaan maakunnittain.

”Pohjoisessa Suomessa lämmityksen kustannus nousee muuhun maahan verrattuna”, Horko selittää.

Omakotitalossa ja omistusasunnossa asuva on oikeutettu asumistukeen, vaikka selvä enemmistö saajista asuu vuokralla. Tontti voi olla oma tai vuokrattu.