Tyytyväinen vasikka kasvaa olkipatjalla
NOKIA (MT)
Nokialaisen Mika Honkiniemen vasikkakasvattamo ylsi viime vuonna huipputuloksiin, yli 1 000 gramman keskimääräiseen päiväkasvuun. Mitä Honkiniemi tekee paremmin kuin muut?
”Ehkä erona ovat kylmäkasvatus ja olkien käyttö”, Honkiniemi arvelee.
Hänen mielestään vasikka ei voi hyvin ritilälattialla. ”Se rajoittaa niiden liikkumista. En ole koskaan nähnyt vasikan juoksevan ja peuhaavan ritilöiden päällä.”
Hän toteaa, että vasikan hyvinvointi on tärkeämpää kuin oman työmäärän minimointi.
Kun vasikalla on kuiva makuualusta ja riittävästi ruokaa ja juomaa, se pärjää hyvin kylmässäkin, Honkiniemi sanoo. Kasvattamojen yleisin kiusa, vasikkayskä, pysyy kylmässä helpommin aisoissa.
Honkiniemi vuokrasi tilan vanhemmiltaan 2006. Sukupolvenvaihdos tehtiin viime vuonna.
Omaa peltoa on nyt 45 hehtaaria ja vuokramaita runsas 20 hehtaaria.
Lypsylehmät lähtivät tilalta jo vuosia sitten, sonnit 2005 ja villisiat 2006.
Honkiniemi pohti, miten pienehkö tila antaisi elannon. Laskelmat emolehmätuotannosta eivät vakuuttaneet.
”Vuonna 2008 päätin ottaa kokeeksi 32 vasikkaa. Ja tykästyin tähän hommaan.”
Nyt kasvamassa on 150 eläintä ja pohjatyöt 360-paikkaista uutta kasvattamoa varten tehty.
”Se on sopiva näillä hehtaareilla. Saa rehut omilta pelloilta.”
Ternivasikat tulevat kasvattamoon 2–3-viikkoisina ja noin 50-kiloisina. Eläimet lähtevät loppukasvattamoihin 150–170 päivän iässä ja keskimäärin 220-kiloisina.
50 vasikan erä majoittuu ensin vanhasta parsinavetasta tehtyyn juottamoon. Joitakin eläimiä täytyy varta vasten opettaa tutille, mutta useimmat ovat oppineet sen jo lähtötiloillaan.
Maitojauheesta tehtyä juomaa on tarjolla vapaasti. Sitä kuluu 600 litraa päivässä.
Myös täysrehua, heinää ja vettä on saatavana mielin määrin.
6–7 viikon jälkeen juotto katkaistaan kerralla ja eläimet siirtyvät teinikarsinaan. Ne huutavat muutaman päivän, mutta useimmilta siirtyminen kiinteään rehuun käy sujuvasti.
Teineille on tarjolla täysrehua, esikuivattua säilörehua ja vettä, vapaasti niitäkin.
14 viikon tilalla olon jälkeen täysrehun sekaan lisätään omaa viljaa. ”Siten saadaan kustannuksia hiukan alemmas.”
50 vasikan erässä on yleensä vain 2–3 liharoturisteytystä. Honkiniemi toivoo, että liharotuja käytettäisiin enemmän. ”Niillä on paljon enemmän kasvupotentiaalia. Ne olisivat etu koko ketjulle.”
Toinen toive on, että vasikoita katsottaisiin jo lähtötilalla kriittisellä silmällä. ”Pahimmassa tapauksessa huono vasikka sairastuttaa koko 50 eläimen erän.”
Parin viime vuoden aikana vasikoiden kunto on Honkiniemen mukaan ilahduttavasti parantunut. ”Oravannahkoja” eli polvenkorkuisia, luuta ja nahkaa olevia vasikoita ei enää juurikaan näe.
Toki joukossa on edelleen pieniä, huonon alun saaneita vasikoita. Ne syövät katetta joka vaiheessa, Honkiniemi sanoo.
Hän itse pyrkii siihen, että loppukasvattamoon lähtee vain hyviä ja terveitä eläimiä.
Vasikkayskä on Honkiniemen kasvattamossa ollut toistaiseksi ainoa ongelma. Keskimäärin neljä vasikkaa 50 eläimen erästä pitää lääkitä.
Kuumemittari on terveyden seurannassa paras apu. ”Jos vasikan lämpö nousee huomattavasti, yleensä se on viikon sisään yskässä”, Honkiniemi kertoo.
Saapuvilla vasikoilla on silloin tällöin napatulehduksia, mutta olkikuivike auttaa niiden paranemista.
Tarttuvilta sorkkatulehduksilta on vältytty.
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
