Viljojen hinnat historiallisenkorkeita satokauden alkaessa

Jouko Willberg pui tiistaina Brage-ohraa siemeneksi Kemiön Strömmassa. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Uuteen satokauteen lähdetään historiallisen vahvoilla hintaodotuksilla. Pohjoista pallonpuoliskoa koetelleet säiden ääri-ilmiöt ovat leikanneet satotoiveita etenkin Yhdysvalloissa sekä Mustanmeren ja Välimeren ympäristössä. Keski-Euroopassa puolestaan sateet ovat heikentäneet viljojen laatua.

Viljojen maailmanmarkkinahinnat lähtivät hurjaan nousuun kesäkuussa, kun helleaalto parkkeerasi Venäjän ja Yhdysvaltojen vilja-aittojen ylle. Nousua kesti heinäkuun puoliväliin.

Lyhyen hengenvedon jälkeen hinnat alkoivat taas vahvistua. Viime viikolla soijan ja maissin hinnat lähestyivät taas heinäkuun puolivälin ennätyksiä.

Niukkuutta on etenkin rehuviljoista, mikä on siivittänyt maissin hintaodotuksia. Myös soija on kärsinyt Yhdysvaltoja koetelleesta helteestä.

Vehnätasekin on alijäämäinen Venäjän kuivuuden sekä rehukäytön kasvun takia, mutta vanhojen varastojen ansiosta vehnää riittää.

Viljojen hinnat ovat olleet korkealla kaksi vuotta peräkkäin, mutta näin korkeita hintoja ei ole nähty ennen tähän aikaan vuodesta. Euron heikkeneminen vielä vipuaa hintoja ylös. Maissi on euromääräisesti neljänneksen ja vehnä viidenneksen kalliimpaa kuin vuosi sitten.

Myös Suomessa syksyn avaushinnat ovat EU-ajan korkeimmat. Ruistonnista saa 50 euroa enemmän kuin vuosi sitten, vehnästä ja rehuohrasta 40 ja rehukaurasta 30 euroa enemmän.

Hintojen nousu saattaa jatkua.

Hampurissa leipävehnästä maksettiin viime viikolla 265 euroa tonnilta eli noin 50 euroa tonnilta enemmän kuin Suomessa, kun vuosi sitten ero oli 20 euroa vähemmän. Rehukauran ja -ohra hintaero on kasvanut 15 eurolla.

Rehuvehnän hinta liikkui viime viikolla 255–260 eurossa tonnilta Hampurissa, samoin elintarvikekauran. Rehuohrasta sai 240 euroa.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö Usda julkaisi perjantaina elokuun sato- ja varastoennusteensa, joka oli odotettua pessimistisempi. Maissin satonäkymät arvioitiin markkinoiden ennakkokäsityksiä heikommiksi, samoin soijan. Vehnän odotukset osuivat yksiin ministeriön näkemyksen kanssa.

Maapallon nälkäisille ei ole luvassa apua, päinvastoin. Usdan laskelmien mukaan viljasato ei viime vuoden tapaan riitä kattamaan kulutusta.

Tilanne on niin vakava, että G20-maat pitävät ylimääräisen kriisikokouksen kohoavien viljan hintojen takia.

Myös peltobioenergia on vastatuulessa. Yhdysvalloissa keskustellaan viljaetanolin tuen alentamisesta ainakin väliaikaisesti. Usda uskoo niin myös käyvän. Etanolituotantoon päätyvän maissin arviota alennettiin yli neljänneksellä heinäkuun ennusteesta.

Viime viikolla Fao vaati radikaalia leikkausta viljaetanolin tuotantoon ja tukiin viljapulan lievittämiseksi.

Viljaa arvioidaan olevan varastossa vuoden päästä enää 63 päivän tarpeisiin, kun 60 päivää pidetään kriittisenä rajana. Nyt kauteen lähdettiin yli 70 päivän varastoilla.

Usda leikkasi roimasti Yhdysvaltojen soijan ja maissin satoarvioita. Venäjällä puolestaan alennettiin vehnäennusteita Siperian ja Uralin kuivuuden takia.

Kaiken kukkuraksi viljamarkkinoita seuraavat analyytikot pitivät ministeriön näkemyksiä optimistisina.

Usda paikkasi pohjoisen pallonpuoliskon niukkuutta olettamalla, että Brasilian, Argentiinan ja Paraguayn viljelijät kasvattavat reilusti soijan ja maissin kylvöaloja hyvien hintojen takia ja säidenkin oletetaan suosivan, vaikka ensimmäistäkään jyvää ei ole pantu maahan.

Venäjän tilanne on ristiriitainen. Usda leikkasi maan vehnäennustetta heinäkuun 49 miljardista kilosta 43 miljardiin kiloon, mikä sekin voi olla liikaa.

Venäjän johto kokoontui viime viikolla keskustelemaan viljatilanteesta ja mahdollista vientirajoitteista. WTO-neuvottelujen takia rajoitteita ei otettu käyttöön, mutta jotain on pakko tehdä, sillä laarit hupenevat vauhdilla.

Heinäkuussa Venäjä vei yli 2 miljardia kiloa vehnää ja elokuun vienniksi povataan 3 miljardia kiloa. Vientiin liikenevät ylijäämät loppuvat viimeistään marraskuussa, jos vienti jatkuu ennallaan.

Ilmeisesti Venäjä joutuu vetäytymään vientimarkkinoilta ennen vuoden vaihdetta, mikä voi muuttaa maailmanmarkkinatilanteen arvaamattomaksi.

Ukrainassa viljaa riittänee hieman Venäjää kauemmin, mutta kevättalven vientitoimitukset lepäävät vahvasti EU:n harteilla.

Viljan tarve ei ole hävinnyt minnekään. Päinvastoin, maapallolla on 100 miljoonaa suuta enemmän ruokittavana kuin vuosi sitten.

Öljykasvien tilanne tiukkenee samaa tahtia viljojen kanssa. Usda leikkasi maan soijaennustetta odotettuakin enemmän, yli 15 prosenttia. Samaan aikaan vienti Kiinaan kasvaa. Kesäkuussa Kiina osti 5,6 miljardia kiloa soijaa, mikä on viidennes enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

Yhdysvallat ei kykene enää huolehtimaan yksin Kiinan kasvavasta soijatarpeesta. Usda panee toivonsa Etelä-Amerikan suuriin maatalousmaihin, Brasiliaan ja Argentiinaan, joiden toivotaan kasvattavat nopeasti soijan tuotantoaan.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF