Seurakunnat saavat testamenttilahjoituksia vaihtelevaa tahtia, Oulussa nykyvuosien suurin noin 800 000 euroa – yksi nimetty kohde nousee yli muiden
Seurakunnat saavat monesti testamenttilahjoituksia ihmisiltä, joilla ei ole läheisiä perillisiä. Testamenttien riitauttaminen on harvinaista.
Monesti seurakunnalle lahjoittaa henkilö tai pariskunta, jolla ei ole läheisiä perillisiä. Kuva: Kari SalonenSeurakunnat saavat testamenttilahjoituksia vaihtelevaa tahtia.
MT kysyi viideltä Suomen suurimmalta seurakuntayhtymältä sekä suurimmalta itsenäiseltä seurakunnalta testamenttilahjoituksista.
Oulun seurakuntayhtymän seitsemän seurakuntaa saavat suuria ja pieniä testamenttilahjoituksia tasaiseen tahtiin.
Helsingin seurakuntayhtymä ja siihen kuuluvat 19 seurakuntaa saavat testamentteja satunnaisesti, vuosittain noin 1–3, kertoo seurakuntayhtymän hallintoasiantuntija Stefan Stenberg.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja seurakunnat saavat testamenttisaantoja satunaisesti. Viime aikoina saantoja on tullut keskimäärin yksi vuodessa.
Suomen suurimmalle itsenäiselle seurakunnalle eli Jyväskylän seurakunnalle testamenttisaantoja tulee harvakseltaan, yhdestä kahteen vuodessa, kertoo seurakunnan hallintojohtaja Keijo Mattila.
Harvakseltaan testamenttilahjoituksia saavat myös Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä tai sen seurakunnat. Viimeisen viiden vuoden aikana on tullut kaksi testamenttia, kertoo seurakuntayhtymän talousjohtaja Birgitta Bragge.
Espoon seurakuntayhtymän seurakunnilla testamenttilahjoituksia on kaksi. Yhteensä niissä on varoja noin miljoona euroa.
Isoille testamenteille perustetaan testamentin tekijän nimeä kantava muistorahasto.
Helsingissä saanto koostuu yleensä käteis- tai tilivaroista, arvopapereista tai joissakin tapauksissa testamentin tekijän asunnosta tai kiinteistöstä. Asunnot ovat yleensä pieniä yksiöitä tai kaksioita. Niiden arvo vaihtelee suuresti asunnon kunnon ja kaupunginosan mukaan.
”Nykyvuosina suurin lahjoitus on ollut noin 800 000 euroa. Muitakin useita satoja tuhansia olevia testamentteja on ollut”, kertoo talousjohtaja Arja Ahonen Oulun evankelis-luterilaisesta seurakuntayhtymästä.
Jyväskylässä saannot ovat tyypillisesti noin 30 000–60 000 euron suuruisia, harvoin yli 100 000 euroa.
Tampereella testamenttilahjoitukset ovat olleet arvoltaan keskimäärin muutama kymmenen tuhatta euroa. Muutamiin on sisältynyt myös arvopapereita, kuten asunto-osake.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä testamenttisaannon suuruus vaihtelee nelinumeroisista euromääristä ylöspäin.
Oulussa viime vuosien suurin lahjoitus on ollut noin 800 000 euroa.
Testamenttivarat käytetään siihen, mihin ne on määrätty. Diakoniatyö nousee kohteissa yli muiden.
Jyväskylässä tyypillisimmät testamenttivarojen käyttökohteet ovat lähetystyö ja diakonia. Espoossa lahjoitukset on osoitettu diakoniakäyttöön, kertoo talousjohtaja Harri Hakulinen.
”Useimmiten määrätään, että varat tulee käyttää vanhustyöhön, diakoniatyöhön tai jonkun tietyn vammaisryhmän taikka lasten tai nuorten hyväksi”, kertoo Helsingin tilanteesta Stenberg.
Tampereella viimeisimmät kaksi testamenttia oli osoitettu seurakunnan diakoniatyölle. Asunto-osakkeista saatuja tuottoja on käytetty esimerkiksi yksinäisten vanhusten auttamistyöhön.
Diakoniatyö nousee kohteissa yli muiden.
Helsingissä isommille testamenteille perustetaan testamentin tekijän nimeä kantava muistorahasto.
Oulussa suuret testamenttilahjoitukset yleensä rahastoidaan ja varat sijoitetaan, jolloin toimintaan käytetään pääosin tuottoja. Kaikkia suuria lahjoituksia ei ole rahastoitu, vaan seurakunta käyttää vuosittaiseen toimintaansa testamenttia niin kauan kuin varoja riittää.
Pienet lahjoitukset käytetään ja huoneistot myydään.
Helsingissä alle 50 000 euron summat pyritään käyttämään loppuun vastaanottavan seurakunnan kanssa yhdessä sovitun käyttösuunnitelman mukaan ja yleensä 3–10 vuoden määräajan sisällä.
Pienet lahjoitukset yleensä käytetään ja huoneistot myydään.
Riitauttavatko perilliset testamentteja usein?
Helsingissä se on harvinaista. ”Yleensä seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle testamentin tehneillä henkilöillä ei ole rintaperillisiä taikka toissijaisia perillisiä”, Stenberg kertoo.
Jyväskylässäkään riitautuksia ei juurikaan tapahdu.
”Testamentteja ei ole vastustettu. Tyypillinen lahjoittaja on henkilö tai pariskunta, joilla ei ole läheisiä perillisiä”, kertoo Ahonen Oulusta.
”Minulla ei ole tietoa, että perilliset olisivat riitauttaneet meille tulleita testamentteja”, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Timo Laakso Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.
Tampereellakaan ei ole tiedossa, että perilliset olisivat riitauttaneet seurakuntayhtymän testamenttisaantoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
