Uudet vankilat rakennetaan näillä näkymin Rovaniemelle ja Turkuun − ensimmäisenä toimintansa on aloittamassa Rovaniemen tutkintavankila

Kun uusia vankiloita rakennetaan, ne pyritään rakentamaan niin, että työvoima ja julkiset palvelut ovat suhteellisen lähellä.  Kuva: Timo Villanen

Jos nykyiset suunnitelmat toteutuvat, Suomeen rakennetaan lähivuosina kaksi uutta vankilaa. Ne tulevat Rovaniemelle ja Turkuun.

Rikosseuraamuslaitoksen vastuualuejohtaja Pauli Nieminen kertoo, että suunnitelmien pohjana on pitkäaikainen väestöennuste.

Samalla on arvioitu esimerkiksi sitä, missä vankiloiden potentiaalinen työvoima ja julkiset palvelut, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, ovat tulevina vuosina.

Vankilasuunnitelmiin vaikuttaa myös tulevaisuuden vankimäärän kehittyminen. Niemisen arvion mukaan hallitusohjelmaan kirjatut aiempaa kovemmat rangaistukset tietyistä rikoksista kasvattavat vankimäärää tulevina vuosina yli 300 vangilla.

Vuonna 2022 tuomiotaan vankiloissa suoritti päivittäin keskimäärin 3 056 vankia. Uusia vankiloita tarvitaan tulevaisuudessa myös siksi, että monet vankilat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia.

Parhaillaan vankilahankkeet ovat suunnittelupöydällä, ja ensimmäinen uusi vankila aloittaa toimintansa mahdollisesti vuonna 2027. Rovaniemelle on määrä rakentaa noin 50-paikkainen tutkintavankila ja Turkuun noin 150-paikkainen avovankila.

Ensimmäisenä toimintansa aloittaa näillä näkymin Rovaniemen vankila ja vuotta myöhemmin Turun yksikkö.

Vankipaikkojen lisääminen ja uusien vankiloiden rakentaminen kasvattavat vankeinhoidon kustannuksia. Karkeasti arvioituna yksi suljetun laitoksen vankipaikka maksaa käyttöönottovuonna 150 000 euroa. Seuraavina vuosina vankipaikan pysyvä kustannus on noin 110 000 euroa.

Turun vankila on avolaitos ja Rovaniemen vankila tutkintavankila, joten niiden kustannukset eroavat hieman tästä arviosta. Avovankilapaikka on yleisesti ottaen suljetun laitoksen paikkaa halvempi.

Ero muodostuu lähinnä rakentamisen, turvatekniikan ja henkilöstön määrän eroista eri laitoksissa. Jos Turkuun suunniteltu uusi vankila olisi suljettu laitos, se maksaisi käyttöönottovuonnaan 22,5 miljoonaa euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen vastuualuejohtaja Pauli Nieminen sanoo, että lisätehojen etsiminen nykyisestä vankilaverkostosta on sekä vankien että henkilökunnan kannalta huono ratkaisu.  Kuva: Markus Sommers/Rikosseuraamuslaitos

Jos tulevaisuudessa ennustettu vankimäärän lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan suljetun laitoksen paikkoihin, hallituksen päättämät kiristykset rangaistuksiin lisäävät vankeinhoidon menoja vuosittain yli 33 miljoonaa euroa.

Moni saattaa ajatella, että ajatus uusien vankiloiden rakentamisesta suhteellisen lähelle asutuskeskittymiä ja julkisia palveluita on suuri muutos aiempaan.

Todellisuudessa kyse on siitä, että ikään kuin palataan vanhaan malliin. Nieminen huomauttaa, että 1800-luvulla vankiloita rakennettiin läänin pääkaupunkeihin.

”Nehän olivat ihan kaupunkien keskustoissa.”

1800-luvun tilanteesta nykysuuntaus eroaa siinä, että nykyisin vankiloita ei rakenneta aivan keskustoihin, vaan hieman keskustan ulkopuolelle.

Ennen uusien vankiloiden rakentamista pyritään nykyisestä vankilaverkostosta saamaan enemmän tehoja irti niin, että vankeja voitaisiin sijoittaa laitoksiin nykyistä enemmän.

Nieminen ei laskisi paljoa sen varaan, että nykyisestä verkostosta saataisiin enempää irti.

”Käyttöasteet ovat korkeita vähän joka puolella”, hän painottaa.

Nieminen huomauttaa, että lisätehojen etsiminen nykyisestä vankilaverkostosta on sekä vankien että henkilökunnan kannalta huono ratkaisu.

Pyrkimyksenä on kuitenkin, että vankiloissa vankimäärää saataisiin tasattua niin, ettei missään ole vankeja liikaa laitoksen kapasiteettiin nähden.

Ennen uusien vankiloiden rakentamista nykyisestä vankilaverkostosta pyritään saamaan irti lisää tehoja.  Kuva: Timo Villanen