Fosforivuoret
Noin kolme vuotta sitten järjestettiin Helsingissä erittäin arvovaltainen Itämeri-huippukokous. Kokoukseen osallistuivat muun muassa Suomen pääministeri ja presidentti, Ruotsin kuningas, Latvia ja Liettua presidentit sekä Venäjän, Tanskan, Viron, Norjan ja Puolan pääministerit.
Kokous oli osoitus siitä, että huoli Itämerestä on yhteinen. Kaikki osanottajamaat sitoutuivat vähentämään päästöjä sekä kannustamaan yrityksiä ja kansalaisia yhteisiin talkoisiin.
Itämeren tilan parantamiseksi on jo tehty paljon, mutta tekemistä riittää jatkossakin. Viikko sitten paljastui, että Puolan Gdanskissa olevasta lannoitetehtaan jätekipsivuoresta vuotaa Itämereen jopa 500 tonnia fosforia vuodessa.
Puolan ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston päällikkö kiisti mittaustulokset. Hänen mielestään tulokset ovat hölynpölyä. (MT 19.6.)
Pari vuotta sitten selvisi, että venäläisestä lannoitetehtaasta vuoti massiivinen määrä fosforia Itämereen. Venäjällä ryhdyttiin toimiin vuodon vähentämiseksi, ja fosforikuormitusta saatiin vähennettyä 90 prosenttia eli 1 700 tonnilla.
Yhteistä molemmille fosforivuodoille on se, että ne selvisivät suomalaisten ottamien näytteiden perusteella.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologin Sirkka Tattarin mukaan Itämeren suojelukomissio Helcom ei itse valvo pahimpia päästölähteitä, vaan Helcom luottaa kansallisiin tietoihin. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen myös valvonnassa olisi Itämeren kannalta hyvä asia.
Itämeren alueella on yhtensä kahdeksan kipsivuorta. Viimeistään nyt niiden mahdolliset fosforipäätöt on selvitettävä ja vuodot on tukittava.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
