Kaukolämpöä kului viime vuonna runsaasti – hake ja öljy korvasivat turvetta

Hakkeella korvattiin viime vuonna turvetta kaukolämmön tuotannossa, mutta myös öljyn ja jätteiden käyttö kasvoi. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuva: Timo Filpus

Kaukolämpöä kului viime vuonna 18 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna lähinnä kylmän sään vuoksi. Uusissa rakennuksissa kaukolämmön osuus vähenee ja maalämmön ja lämpöpumppujen osuus kasvaa, Energiateollisuus kertoo.

Mikäli ulkolämpötila olisi ollut pitkän ajan normaalilukemissa, kaukolämmön käyttö olisi pysynyt ennallaan.

Turvetta korvattiin metsähakkeella ja teollisuuden puutähteellä. Uusiutuvan energian ja hukkalämmön osuudet kasvoivat, niillä tuotettiin 56 prosenttia kaukolämmöstä.

2010-luvulla uusiutuvien energialähteiden osuus on kaksinkertaistunut.

Turpeen osuus laski toissavuoden neljästätoista prosentista kymmeneen samalla kun metsäenergian ja biomassan käyttö nousi noin prosenttiyksikön. Tuontihakkeen osuus on nousussa.

Metsäpolttoaineen ja teollisuuden puutähteen osuus nousi, mutta muun biomassan osuus laski. Öljyn osuus lisääntyi 1,2 prosentista kolmeen prosenttiin.

Turpeen käyttö väheni, koska hurjasti nousseet päästömaksut sekä vero nostivat sen hintaa. Turpeen hinta on noussut vuodesta 2017 vuoteen 2021 runsaat 160 prosenttia eli 17 eurosta megawattitunnilta 44 euroon.

Turpeen käyttö olisi vähentynyt viime vuonna nähtyä enemmän, mutta joulukuun kovat pakkaset nostivat sen käyttöä. Hakkeella ei saatu riittävästi lämpöä, jonka vuoksi varastoissa vielä ollutta turvetta syötettiin kattiloihin runsaasti. Myös öljyn käyttö kasvoi.

Kalliin turpeen käyttö on aiheuttanut paikoin kaukolämmön hintaan nostopainetta. Myös esimerkiksi Helen Oy on Helsingissä nostanut hintoja fossiilisten polttoaineiden hinnan nousun vuoksi.

Korkea sähkön hinta lisäsi myös turpeen ja hakkeen käyttöä lauhdevoimalaitoksissa, joissa ei tuotettu lämpöä.

Kaukolämmön päästöt nousivat 28 prosenttia edellisestä vuodesta kasvaneen tuotannon vuoksi. Pitemmällä ajalla päästöjen suunta on laskeva, vuoteen 2003 verrattuna päästöt ovat laskeneet noin kaksi kolmannesta.

"Nyt on aiempaa kannattavampaa investoida uusiutuviin ja ei-polttaviin ratkaisuihin lämmityksessä", Energiateollisuuden johtaja Janne Kerttula sanoo.

"Fossiiliset ja turve tulevat kovaa vauhtia alas jo tämän vuosikymmenen aikana, uusiutuvat polttoaineet ja ei-polttavat tulevat tilalle."

Kaukolämpö on suosituin lämmitysmuoto uusissa kiinteistöissä, mutta sen osuus on laskenut noin puoleen samalla kun maalämmön ja lämpöpumppujen osuus on noussut neljännekseen.

Omakotitaloista noin 15 prosenttia valitsee kaukolämmön ja uusista kerrostaloista 85 prosenttia.

Erilaiset sähköön perustuvat lämmitysratkaisut ovat kasvattaneet suosiotaan varsinkin liike- ja toimistorakennuksissa sekä julkisissa tiloissa, mutta niissäkin kaukolämmön osuus on edelleen selvästi enemmän kuin muilla lämmitysmuodoilla yhteensä.