Paine hallituksenkattilassa nousee
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta on moitittu päättämättömyydestä. Huolimatta siitä, että talouden alamäki on jatkunut jo pitkään, hallitus ei ole reagoinut siihen riittävällä vakavuudella.
Puheet rakennemuutoksen tarpeellisuudesta ovat jääneet veronkorotuksiin ja kuntien valtionosuuksien leikkauksiin.
Sen sijaan, että kotimaisen tuotannon kilpailukykyä olisi edes pyritty parantamaan, on keskitytty erilaisten kustannusten lisäämiseen. Kunta- ja sote-uudistuspyrkimykset ovat lisäksi saaneet kuntasektorin sekaisin.
Näyttää siltä, että kesän aikana paine rakenteellisten uudistusten tekemiseen on kasvanut huomattavasti hallituksen sisällä.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) vaati viime viikolla ministeriönsä budjettiehdotuksen julkistamisen yhteydessä hallituspuolueilta ehdotuksia rakenneuudistuksiin jo tämän kuun lopulla pidettävään budjettiriiheen.
Urpilaisen jyrkät, mutta tähän saakka yksilöimättömät vaatimukset rakennemuutoksesta kertovat siitä, että valtiovarainministeriön virkamiesten madonluvut ovat vaikuttaneet.
Tällä viikolla pidetyssä SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Urpilainen siirsi vastuuta vahvasti työmarkkinajärjestöille. Elleivät ne pääse maltillisen ratkaisuun, eivät ne voi Urpilaisen mielestä olettaa säilyttävänsä asemaansa ”kansakunnan kaapin päällä”.
Voi myös kysyä, millä perusteella työmarkkinajärjestöillä nykyisin on mahdollisuus vaikuttaa näin vahvasti palkka- ja työehtojen lisäksi esimerkiksi kaikkia suomalaisia koskevaan eläkelainsäädäntöön. Hallitus ei voi ulkoistaa vastuutaan työmarkkinajärjestöille, vaan valta ja vastuu ovat vaaleilla valitulla eduskunnalla ja sen luottamuksen varassa toimivalla hallituksella.
Urpilaisen esittelemä budjettiehdotus on saanut kokoomuksen piirissä nuivan vastaanoton. Esimerkiksi pääministeri Katainen on useaan otteeseen ihmetellyt valtion velkaantumisen kasvuvauhtia. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) sanoi olevansa pettynyt VM:n budjettiehdotukseen.
SDP:n piirissä arvostelua ei niellä, vaan vaaditaan yhteisesti tehtyjen päätösten takana seisomista. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kysyi kesäkokouksessa, onko elvytys- ja talouspolitiikka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Tällä hän viittasi presidentti Sauli Niinistön esittämään huoleen Suomen velkaantumisesta.
Samalla kun päähallituspuolueet valmistautuvat budjettiriiheen toisiaan nokkimalla, louskuttelee vasemmistoliitto hallitusovia.
Puoluesihteeri Marko Varajärven mukaan hallitusoven saranat saattavat narahtaa, jos budjettiriihessä puututaan opintotukeen. Puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa pohdittiin myös, mahtaako 700 miljoonaa euroa riittää elvytyksen ylärajaksi.
Hallituspuolueiden välinen julkinen nokittelu ei lupaa uudistusten kannalta hyvää. Nokittelun ja etukäteen lukkoon lyötyjen kynnyskysymysten asettelun sijaan nyt tarvitaan yhteistyötä, ennakkoluulottomuutta ja ennen kaikkea päätöksiä.
Kuuden puolueen hallituksen päätöksentekokykyä on aiheellisesti arvosteltu. Joko paine myös hallituksen sisällä on kasvanut riittävän suureksi merkittävien päätösten tekemiselle? Olisiko vastakkainasettelun aika jo ohi?
Pääministerin tehtävänä on huolehtia, että hallitus on päätöksentekokykyinen. Monien mielestä talouskriisin keskellä ei kuitenkaan tarvita poliittista kriisiä ja uusia vaaleja. Näin varmasti on, mutta hallituspohjaan voi tehdä muutoksia ilman vaalejakin, jos kynnykset nousevat joidenkin osalta liian korkeiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
