Suomi saamassa hyvityksenDurbanin hiilinielupäätöksestä
Suomen metsäpinta-ala pienenee vuosittain noin 20 000 hehtaarilla, kun metsää muun muassa raivataan pelloksi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKun Suomi kärsi vääryyttä Durbanin ilmastokokouksessa joulukuussa, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) lohdutti, että EU hyvittää Suomelle koituvat tappiot. Uuden ilmastosopimuksen mukaan Suomi joutuu maksamaan metsäpinta-alan vähenemisestä, vaikka puusto kasvaa hakkuita enemmän.
Ensimmäinen askel kohti tulevia hyvityksiä otettiin perjantaina ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä. Siellä EU:n ympäristöministerit kirjasivat, että Durbanissa sovitut laskentasäännöt ovat Suomelle erityisongelma ja että EU-komission tulee etsiä ratkaisut vääryyden korvaamiseksi.
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) iloitsi siitä, että asiasta on nyt mustaa valkoisella.
”Yksikään jäsenmaa ei kyseenalaistanut tätä. Jatkamme komission kanssa neuvotteluja siitä, mikä on käytännössä paras ja nopein tapa ratkaista asia siten, että metsäpinta-alan pienenemistä Suomelle tulevat kustannukset kompensoidaan täysimääräisesti.”
Asiantuntija Janne Näräkkä MTK:sta pitää tärkeänä, että EU tunnustaa Suomen kaltoinkohtelun.
”EU on nyt hyväksynyt ministerien suulla, että Suomelle saadaan kompensaatio tehdä. Tiedossa ei kuitenkaan ole vielä miten, koska ydinneuvottelut ovat käymättä.”
Vaikka Niinistö on jo tavannut komission virkamiehiä asian tiimoilta, ei mitään selvää mallia ole vielä esitetty. Pöydällä on erilaisia vaihtoehtoja. Näräkän mukaan yksi vaihtoehto olisi antaa Suomelle ylimääräisiä päästöoikeuksia.
”Jos maanomistajille koituu haittaa siitä, että metsäpinta-alan vähenemistä joudutaan Durbanin päätösten takia estämään, täytyy kompensaationkin ulottua maanomistajiin. Hyöty ei saa valua vain teollisuudelle päästöoikeuksien muodossa”, Näräkkä toteaa.
Ympäristöministerit eivät sen sijaan päässeet sopuun päästövähennysten keinoista.
Vastaan harasi Puola, joka ainoana 27 jäsenmaasta vastusti EU-komission esittämää polkua kohti jo sovittua 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2050 mennessä. Sopimus ei olisi ollut sitova, mutta se olisi antanut komissiolle luvan suunnitella päästöleikkauksia vuodesta 2020 eteenpäin.
Puolan pullikoinnin syyksi arvellaan maan kivihiilipainotteisen teollisuuden varjelemista.
KATJA KOLJONEN
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
