700 lehmän tila työllistää 18 ihmistä
Jonna Greiff vastaa Rosdalan karjasta ja työntekijöistä. JUKKA LEHTINEN Kuva: Viestilehtien arkistoSIMRISHAMN, RUOTSI (MT)
Martin Greiff omistaa yhdessä kahden serkkunsa kanssa Rosdala Gårdin, 700 lehmän maitotilan Etelä-Ruotsin Simrishamnissa.
Tila tuottaa vuodessa 8,1 miljoonaa litraa maitoa.
Peltoa on 450 hehtaaria. Pääkasvi on maissi, jota viljellään 250 hehtaarilla. Nurmea on 180 hehtaaria. Säilörehusatoja tehdään neljä.
Rosdalassa eläimet on jaettu kolmeen tilakeskukseen. Kahteen on sijoitettu nuorkarjaa sekä umpilehmät. Lypsettävät lehmät ja juotettavat vasikat ovat yhdessä tilakeskuksessa.
Tilan toimintaa on jaettu vastuualueittain.
Martin Greiffin vastuulla on maidontuotanto ja tilan talous, hänen vaimonsa Jonna Greiff on päävastuussa karjasta ja työntekijöistä.
Martin Greiffin serkut vastaavat peltotöistä, nuorkarjasta ja rakennuksista.
Lehmien poikimaväli pyritään Rosdalassa pitämään lyhyenä.
”Lehmä lypsää sitä enemmän, mitä enemmän sillä on lypsykausia takana. Pyrimme saamaan lehmät nopeasti neljännelle ja viidennelle lypsykaudelle”, Martin Greiff perustelee.
Tällä hetkellä päivämaito on 38 kiloa lehmää kohti. Viime vuoden keskiarvo oli 37,5 kiloa.
Maidon soluluku on keskimäärin 160 000. Rasvapitoisuus on 3,7 ja valkuaista on 3,35 prosenttia. Keskituotos on 11 250 kiloa.
Lähes kaikki lehmät ovat holsteineja, joukossa on vain muutamia yksilöitä risteytyksiä ja muita rotuja.
Lehmät lypsetään 2 x 24-paikkaisella takalypsyasemalla kolmesti vuorokaudessa. Varsinaisia lypsäjiä on kaksi ja yksi henkilö siirtää eläimiä. Lehmiä saadaan lypsettyä 150 tunnissa.
”Asemassa olisi kapasiteettia paljon enemmänkin. Oma arviomme on, että sillä voitaisiin lypsää yli tuhannen lehmän karja.”
”Lypsyn onnistumisen ja sujuvuuden kannalta kolme tärkeintä asiaa ovat rutiinit, rutiinit ja rutiinit.”
Tuotantoa seurataan tarkasti. Esimerkiksi apevaunun vaaka kerää kaikki punnitustiedot suoraan internetpalvelimelle.
Kuukausiraportteihin laskettavat tilan toiminnan tunnusluvut on valittu niin, että vertailu myös pohjoisamerikkalaisiin maitotiloihin on mahdollista.
Tilan töitä tekee 18 ihmistä.
”Se kuulostaa paljolta, mutta teemme esimerkiksi kaikki rakennustyötkin itse”, Martin Greiff sanoo.
Rosdalassa on kolme pihattonavettaa lypsyssä oleville lehmille. Navetat on rakennettu vuosina 1990, 2005 ja 2014. Lyspyasemalle lehmät kulkevat yhdyskäytävää pitkin.
Ensimmäisessä navetassa on ritiläpalkkikäytävät, toisessa kiinteät käytävät kumimatoilla ja kolmannessa betoniset käytävät.
”Matot ovat hyvät pari vuotta, mutta sen jälkeen käytävät ovat kuin luistinrata”, Greiff kertoo.
Myös ilmanvaihtoa on lisätty asteittain. 90-luvun pihatossa on ikkunat, seuraavaan tehtiin yläosastaan aukeava seinä ja kolmanteen tehtiin verhoseinät.
Kaikissa on tilan kokemusten perusteella omat hyvät ja huonot puolensa. Viimeisimmässä pihatossa lehmillä on kuitenkin kaikkein parhaat oltavat.
”Käytävät ovat leveät, eivätkä ne ole liukkaat. Lehmät makaavat mukavissa hiekkaparsissa, ja navetassa on riittävä ilmanvaihto ja tarpeeksi valoa. Päivätuotos nousi käyttöönoton jälkeen kolme kiloa.”
Onnistuneesta investoinnista kertovat isännän ja lehmien tyytyväisyyden lisäksi toteutuneet kustannukset. Uuden navetan parsipaikkakustannus oli vähän alle 1 500 euroa.
”Teimme itse rakennuksen runkorakenteet teräksestä. Myös parrenerottajat prässättiin kylän metallipajalla, ja niiden kustannus oli vain puolet valmiina ostetuista.”
Jukka Lehtinen
MT kävi tutustumassa
Etelä-Ruotsin maitotiloihin
AgriHusu Oy:n ja Maitoyrittäjät ry:n järjestämällä opintomatkalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
