”Hyvä yrittäjä tarkkailee jaksamistaan”
TAMPERE (MT)
”Jossain vaiheessa pää ei sitten enää toiminut ollenkaan. Tuijotin vain tietokoneen ruutua enkä edes tiedä, mitä vastailin sähköposteihin.”
Loppuun palamisen kokenut maanviljelijä-yrittäjä Jari Rouvinen haluaa tarinansa toimivan varoittavana esimerkkinä. Vuosien yhtäjaksoinen työnteko, laajentunut yritystoiminta, järjestötyö ja lopulta pitkittynyt univaje veivät miehen työkyvyn.
”Aika monella yrittäjällä ja viljelijällä on samat riskit olemassa. Kysymys on riskienhallinnasta.”
Pohjalta nouseminen on kestänyt Rouvisella puolitoista vuotta.
”Viestini kaikille yrittäjänä työskenteleville ja yrittäjäksi aikoville on seuraava: tarkkaile jaksamistasi ja pidä huolta työkyvystäsi!”
Rouvinen puhui torstaina MTK:n työhyvinvointipäivillä Varalan urheiluopistolla Tampereella.
Väsymyksestä johtuva parista viikosta kuukauteen jatkuva lepojakso maksaa maatalousyrittäjälle arviolta 1 000–3 000 euroa, Rouvinen laskee.
”Jos väsymys syvenee uupumukseksi, toipuminen saattaa kestää kahdesta kuuteen kuukauteen. Tuolloin kustannukset ovat jopa 35 000 euroa.”
”Sairastuminen tai loppuun palaminen käy liian kalliiksi”, hän painottaa.
Rouvinen kehottaa seuraamaan omaa vireystilaa säännöllisesti.
”Vähintään kerran vuodessa pitäisi käydä työterveyshoidossa. Eikä pidä arastella sitä, että myös pääkopan jaksamisesta täytyy tarvittaessa pystyä puhumaan, ennen kuin ongelmat ovat jo edenneet pitkälle.”
Työhyvinvointipäivien paneelikeskustelussa pohdittiin, miten viljelijöiden työssä jaksamista voitaisiin parantaa.
”Nuorta viljelijää kuormittavat eniten talouspuoli ja jatkuva epävarmuus”, totesi nuori maatalousyrittäjä Heidi Siivonen.
Melan asiantuntija Sirpa Havu kehottaa maatalousyrittäjiä vaihtamaan välillä vapaalle.
”Kerran viikossa olisi hyvä päästä irtautumaan työstä.”
Valtiotieteiden tohtorin Markku Lehdon mielestä arvostusta suomalaisia ruuantuottajia kohtaa pitää lisätä.
”Kehitys on mennyt jo parempaan suuntaan, mutta edelleen tällä saralla on tekemistä.”
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila rohkaisee kaikkia maatalousyrittäjiä suunnittelemaan liiketoimintaansa pitkäjänteisesti.
”Kun strateginen suunnittelu on kunnossa, tehdään investointeja huolellisesti harkiten ja järkevästi.”
Aluetieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta on samoilla linjoilla.
”On virheellistä ajatella, että strateginen suunnittelu olisi aina kytköksissä tilakokojen suurentamiseen. Modernissa strategisessa suunnittelussa yksikön koko on vapaa ja kysymys on erikoistumisesta.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
