Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • vierasyliö Luomun voima kansainvälisyydessä

    Aikaisemmin luomusta tuli mieleen paikallisten lähituottajien maatilatorin jauhot ja porkkanat. Luomutuotteiden ajateltiin olevan kotimaisia ja ulkomailta tuotujen tuotteiden aitoutta epäiltiin.

    Nyt kaupat hakevat kilvan lisää luomua hyllyihinsä ja suurin osa valikoimasta taitaa olla ulkomaista alkuperää.

    Alun perinkään luonnonmukainen viljely ei ole saanut alkuaan Suomessa, vaan sen uranuurtajat löytyvät Englannista, Saksasta ja Ranskasta. Maatalouden uudistusliikkeenä

    alkunsa saaneen luonnonmukaisen tuotannon erilaisia tekniikoita painottavia viljelymenetelmiä ja aatteita alkoi tulla Suomeen viime vuosisadan alussa.

    Luomu on siis ollut koko historiansa ajan kansainvälinen liike. Luomualan maailmanlaajuinen yhteistyöelin International Federation of Organic

    Acriculture Movements, IFOAM, perustettiin 70-luvun

    alussa. Sen parissa on tehty alusta alkaen luomualan

    kehittämistä kansainvälisellä yhteistyöllä. Nykyään järjestössä on mukana yli 750 järjestöä 116 maasta.

    Luomusta tuli kansainvälinen

    kulutustrendi viime vuosikymmenen loppupuolella ja luomutuotteiden kansainvälinen kauppa jatkaa reipasta kasvuaan talouden taantumista huolimatta.

    Suomessakin olemme

    saaneet tottua luomumerkittyihin tuontituotteisiin, joita

    kauppojemme hyllyille tulee

    varsinkin muista, luomutuotteiden jalostuksessa ja kaupassa pidemmälle ehtineistä Euroopan unionin maista, kuten Tanskasta,

    Saksasta ja Hollannista.

    Monia ulkomaisia raaka-

    aineita löytyy suomalaisistakin luomujalosteista.

    Laajemmat kansainväliset markkinat antavat suomalaisille elintarvikeyrityksille

    hyvät kasvun mahdollisuudet ja turvatummat raaka-ainelähteet.

    Mutta kansainvälistyminen ei ole pelkästään vientiä tai tuontia. Kansainvälisillä kentillä tapahtuvalla päätöksenteolla ja kehityksellä on oleellinen merkitys luomualaan myös kotimaassa.

    Monissa Euroopan maissa

    luomuviljelijöiden lisäksi ovat jatkojalostajat ja kaupalliset toimijat järjestäytyneet yhdistyksiin, joiden tehtävänä on toimia alan edunvalvojina ja yhteistyön koordinaattoreina. Alan yhteiset tavoitteet ja

    tarpeet tulevat näin paremmin kirkastetuiksi ja esille.

    Myös eri maiden toimijat löytävät helpommin toisensa, kun tarvitaan yhteisten etujen ajamista. Tästä on hyvänä esimerkkinä Espoossa kesäkuun alussa vieraillut eri Euroopan maiden luomujatkojalostajien yhdistysten yhteistyöryhmä.

    Luomutuotteita koskeva lainsäädäntö tapahtuu kokonaan Euroopan unionin tasolla

    ja elintarvike- ja maatalouslainsäädännöstäkin suurin osa päätetään maamme rajojen

    ulkopuolella.

    Luomutuotteiden tuottajien

    ei kannata jäädä seuraamaan sivusta, mitä Brysselissä päätetään, korostavat ryhmässä

    toimivat eri maiden jatkojalostajayhdistysten edustajat. Yhteistyössä muiden maiden luomutoimijoiden kanssa on mahdollista vaikuttaa jo siellä, missä päätöksiä vasta suunnitellaan.

    IFOAM EU Group on IFOAM:in alajärjestö, joka

    toimii eurooppalaisen luomun

    kantavana voimana. Sen yksi

    päätehtävistä on vaikuttaa

    luomutuotantoa koskevaan lainsäädäntöön ja toimia alan asiantuntijana Euroopan Unionissa. Samalla se on

    eurooppalaisten luomujärjestöjen ja -yritysten yhteistyöelin, jossa muodostetaan

    näkemyksiä siitä, mitä luomu on ja mihin se on menossa.

    Luomujatkojalostajien

    yhteistyöryhmä toimii IFOAM EU Groupin alaisena jatkojalostussektorin omana kehitys- ja kommunikointifoorumina. Suomesta järjestössä on vain muutama jäsen.

    Usein toiminnan edellytysten parantamiseen parhaat yhteistyötahot löytyvätkin kansainvälisistä foorumeista. Ala

    kehittyy näkemysten ja mielipiteiden vaihtamisella sekä tarpeiden ja tavoitteiden jakamisella muiden maiden

    vastaavien toimijoiden kanssa.

    Erityisesti kansainväliselle kaupankäynnille on tärkeää, että lainsäädännön toimeenpano ja tulkinta eri Euroopan unionin maissa olisi mahdollisimman yhtenäistä eikä

    asettaisi eri maista tulevia tuotteita erilaiseen asemaan unionin sisällä.

    Hyvä esimerkki yhteistyön tarpeesta ovat hyvin erilaiset tulkinnat eri Euroopan maissa

    luomutuotteiden torjunta-

    ainepitoisuuksien valvonnasta

    ja aineiden sallituista pitoisuuksista.

    Hollannin luomualan koko jalostusketjun yhteistyöjärjestön BioNextin edustaja Bavo van den Idsert kertoi luomujatkojalostajien yhdistysten tapaamisen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa, että

    torjunta-ainejäämien lähteiden selvittämiseen ei ole yhtenäistä kansainvälistä käytäntöä.

    Usein arvoketjun loppupään

    yritykset, jotka toimivat tunnollisesti, joutuvat kärsimään eniten. Vaarana on tehoton valvonta, jonka takia kuluttajien

    luottamus koko alaan kärsii.

    Nyt alan toimijat esimerkiksi Hollannissa, Saksassa ja

    Ranskassa ovatkin lähteneet itse kehittämään järjestelmää, jolla torjunta-ainejäämien

    valvonta saadaan hallintaan ja kulut kohdistettua niille, joiden takia jäämiä esiintyy.

    Luomutuotannon uskottavuuden ja menestyksen kulmakivet jäljitettävyys ja läpinäkyvyys voidaan toteuttaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä

    ja alan toimijoiden omalla

    aktiivisuudella.

    Meidän suomalaisten on turha valittaa erilaisista

    kohteluista eri maissa ja

    turhasta byrokratiasta, jos

    emme edes pyri vaikuttamaan asioihin siellä, missä niistä päätetään. Luomuliike on

    aidosti kansainvälinen liike ja samojen asioiden kanssa

    painitaan muissakin maissa.

    Osallistumalla alan kansainväliseen yhteistyöhön pidämme

    kehityksen lankoja omissa

    käsissämme ja koko ala tulee paremmin kuulluksi.

    MARJA NUORA

    Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomualaa yli 20 vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Tällä hetkellä hän toimii maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa.

    Avaa artikkelin PDF