”Nousu lamasta vaatii reippaita otteita”
Suomi tarvitsee lamasta noustakseen lisää teollisuutta, mikä vaatii investointeja ruokkivaa ilmapiiriä. Sitä ei synny ilman reippaita rakenteellisia uudistuksia Suomessa, pääekonomisti Aki Kangasharju Nordeasta arvioi.
Rakenteellisia uudistuksia ovat esimerkiksi soten saaminen kuntoon sekä työmarkkinoiden muuttaminen joustavammaksi.
”Julkisia menoja pitää nipistää, koska Suomi on köyhtynyt Nokian ajoista pysyvästi.”
Kangasharjun mukaan julkinen alijäämä voisi edelleen kasvaa nykyisestä parin prosentin miinuksesta, jotta kasvun alkuun päästäisiin. Alijäämä voitaisiin kuroa umpeen muutaman vuoden päästä.
”Nyt tarvitaan työmarkkinoilla nollaratkaisu, työvoimakustannuksia pitää leikata ja tuloveroja alentaa. Se auttaisi vientiä ja silti kotimaassa ostovoima kasvaisi, kun nettona jäisi kuluttajalle käteen aiempaa enemmän rahaa.”
”Kun öljyn hinta laskee, euro halpenee ja vienti ja kotimaan kulutus kohenee, yhteisvaikutuksena voitaisiin päästä mukavaan kasvuun.”
Suomen lama ei pahasti näkynyt Helsingin pörssissä, jonka yleisindeksi on noussut kuutisen prosenttia vuodessa.
Pörssi nousi lokakuun notkahduksesta rajusti marras- ja joulukuussa, jolloin elvytys euroalueella ja Japanissa, Yhdysvaltojen talouskasvu ja öljyn hinnan lasku nostivat kursseja.
Suomessa yritysten tulokset olivat odotettua parempia, kun tehostamalla parannettiin kannattavuutta. Yritysten liikevaihto ei juuri noussut.
Kangasharjun mukaan ensi vuonna Euroopan Keskuspankin arvioidaan pitävän rahapolitiikan kevyenä ja elvyttävän edelleen lisää.
Mikäli Suomen talouden sukellus loppuu ja maailmantalous nousee, osakekurssit voivat edelleen nousta.
”Kun korot näyttävät pysyvän Euroopassa erittäin matalina, tuottoa haetaan pörssistä, josta sitä ainakin jonkin verran näyttäisi irtoavan.”
Danske Bankin mukaan maailmantaloutta piristää ensi vuonna öljyn hinnan romahdus ja euroalueen vientiä heikkenevä euro. Pankki ennustaa kuitenkin Suomen heikon taloustilanteen jatkuvan edelleen, sillä kotimainen kysyntä kasvaa aikaisintaan 2016.
Ensi vuoden kasvumahdollisuudet ovat viennin varassa. Venäjän talous rasittaa sekä vientiä että matkailua.
Viennin nousu vaikuttaa kotimaiseen kysyntään viiveellä ja vaimeasti, koska työllisyys kääntyy nousuun vasta nousun jatkuttua hetken aikaa.
Asuntomarkkinoilla hinnat luisuvat edelleen, mutta eivät romahda.
Danske Bankin mukaan Suomelta menee yli vuosikymmen kriisiä edeltäneen vuoden 2008 bruttokansantuotteen ylittämiseen.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
