Lintujen kevätmuutot ovat aikaistuneet jopa yli kuukaudella
Aikaisessa pesimisessä on riskejä, jos poikaset kuoriutuvat ennen ruokahuippua.
Nämä metsähanhet ruokailivat ohrapellon rippeillä muuttomatkallaan pohjoiseen. Kuva: Kari LindholmAikaiset muuttolinnut saapuvat Suomeen nykyisin jopa yli kuukautta aiemmin kuin vielä 25 vuotta sitten, kertoo Birdlife Suomen tiedottaja Jan Södersved.
”Keskimäärin kevät on aikaistunut selkeästi. Muutos on ollut nopea erityisesti 2010-luvulla”, Södersved sanoo.
Metsähanhi ja tundrahanhi ovat saapuneet Suomeen yleensä huhtikuun alussa, mutta nyt niitä on havaittu kotimaassa massoittain jo maaliskuussa.
”Länsirannikolla hanhia oli tänä vuonna satamäärin monessa paikassa jo helmikuussa. Laulujoutsenetkin ovat pidemmän ajan kuluessa aikaistaneet merkittävästi muuttoaan”, Södersved sanoo.
”Myös töyhtöhyyppiä on tänä keväänä saapunut ajankohtaan nähden runsaasti.”
Suomeen on saapunut maaliskuun alussa myös muun muassa kiuruja, sepelkyyhkyjä, kottaraisia ja pulmusia.
”Punarintoja on lisäksi saapunut jonkin verran, sekä vähäisessä määrin muita rastaslintuja.”
Jan Södersvedin mukaan aikataulun muutos koskee ennen kaikkea aikaisia muuttajia, jotka saapuvat ensimmäisinä keväällä.
”Säät vaikuttavat suuresti niiden muuttotahtiin.”
Ensimmäisinä Suomeen saapuvat muuttolinnut talvehtivat pääsääntöisesti Länsi-Euroopassa.
”Esimerkiksi hanhien päätalvehtimisalue on Hollannissa ja lähialueilla. Töyhtöhyypät ja kiurut talvehtivat vähän etelämpänä Ranskassa ja Espanjassa.”
Pitkän matkan muuttolinnut talvehtivat kaukaisimmillaan päiväntasaajan eteläpuolella, trooppisessa Afrikassa.
Jonkin verran lajeja muuttaa myös kaakkoon ja talvehtii esimerkiksi Intiassa.
”Loppukevään muuttolintujen muuton aikataulu ei ole juurikaan muuttunut, sillä niillä sen määrää säätä enemmän perimä. Aikataulu on sisäsyntyinen.”
Hyönteissyöjiä, kuten satakieliä, tervapääskyjä, kerttusia ja kerttuja voidaan odotella saapuviksi Suomeen toukokuussa, aiempien vuosien tapaan.
Ensimmäisten muuttajien aikaistuneissa saapumisissa piilee myös riskejä, Södersved huomauttaa.
”Ensimmäiset muuttajathan pyrkivät tulemaan mahdollisimman aikaisin Suomeen, jotta saisivat varattua mahdollisimman hyvät pesimispaikat. Riskinä on, että kevätsäät saattavat vielä äkisti kylmentyä uudelleen. Silloin linnut saattavat joutua palaamaan takaisin päin ja tekemään edestakaista matkaa.”
Toisaalta alkukeväät ovat aikaistuneet huomattavasti loppukeväitä enemmän, jolloin poikaset saattavat kuoriutua ravinnonhankinnan kannalta liian aikaisin.
”Jos pesintä alkaa huomattavasti tavallista aikaisemmin, eivät poikaset kuoriudu välttämättä siihen aikaan, kun ravintoa olisi kunnolla saatavilla.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
