Suomalaiset eivät hingu kaupungistumista

Maaseutu-

mielisyyttä

vähentävät

johtava asema,

suuret tulot ja

korkeakoulu-

opinnot.

Vain pari–kolme prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että maaseudulla asuminen rasittaa ympäristöä liikaa ja siksi kaupungistumista pitäisi vauhdittaa.

Täysin eri mieltä on useampi kuin joka toinen. Vähintään jokseenkin eri mieltä kaupungistumisen vauhdittamisen tarpeesta on 80 prosenttia.

Niin suomalaiset vastasivat, kun Taloustutkimus kysyi asiaa marras–joulukuun vaihteessa.

Kaikissa ryhmissä vähintään kaksi kolmesta vastustaa kaupungistumisen vauhdittamista ainakin jonkin verran.

Naiset ovat hiukan maaseutumielisempiä kuin miehet, ja keski-ikäiset hiukan enemmän kuin nuoret ja eläkeikäiset.

Maaseutumielisyyttä vähentävät johtava asema, suuret tulot ja korkeakouluopinnot.

Maaseutumielisyys lisääntyy etelästä pohjoiseen. Pienissä kunnissa kaupungistumisen vauhdittaminen ei houkuta sitäkään vähää kuin kaikkein suurimmissa kaupungeissa.

Kristillisdemokraattien ja keskustan äänestäjät puolustavat tiukimmin maaseudulla asumista. Se selvisi vuodenvaihteessa tehdyssä jatkokyselyssä.

Eniten kaupungistumisen vauhdittaminen saa kannatusta RKP:n, vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjiltä. Kannatus jää tosin vähäiseksi: vasemmistoliiton ja kokoomuksen äänestäjistä kaupungistumista vauhdittaisi joka kymmenes. Myös vihreät pääsevät samaan lukuun, mutta heistä käytännössä kaikki ovat vain jokseenkin samaa mieltä.

RKP:n äänestäjissä kaupunkimielisten osuus on suurin, mutta siinä on virhemahdollisuus. RKP:tä äänestäneitä on vastaajissa vähänlaisesti. Kun kysely oli lisäksi suunnattu suomenkielisille alueille, RKP:n vastaajiksi lienee kasautunut lähinnä isojen kaupunkien asukkaita etelä- ja länsirannikon maaseutuväestön sijasta.

Taloustutkimus teki kyselyn Maaseudun Tulevaisuuden ja Ajatuspaja e2:n toimeksiannosta. Ensimmäinen vaihe oli marras–joulukuun vaihteessa tehty kirjekysely, johon vastasi 3 730 aikuisikäistä suomalaista.

Puoluekannatuksen mukaiset vastaukset Taloustutkimus keräsi joulu–tammikuun vaihteessa internet-paneelissa. Silloin vastaajia oli 1 268.

Molemmat tulokset on painotettu vastaamaan Suomen 15–79-vuotiasta väestöä. Peruskyselyssä virhemarginaali on kumpaankin suuntaan noin 1,5 prosenttiyksikköä ja puoluekannatuksen mukaisissa vastauksissa noin 2,5 prosenttiyksikköä.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF