Metsästäjäliitto: yksi luku petokannoista riittäisi

Lallin Lammas Oy on aidannut laitumiaan petoaidalla. Kuva: Kari Salonen

Liitto vaatii lisää varoja ja varmatoimisuutta Tassu-järjestelmään, jolla petohavainnoista ilmoitetaan.

Susikannan sääntelyä Metsästäjäliitto joustavoittaisi nykyisestä. Kotipiirissä liikkuvien susien tappamista olisi helpotettava. Kannanhoidolliset pyyntiluvat ovat liiton mielestä tarpeen eläinten arkuuden säilyttämiseksi. Liitto asettaisi tavoitteeksi vuosittain 30 prosentin kannanvähennyksen.

Karhukannan hoitosuunnitelmaa Metsästäjäliitto pitää vanhentuneena. Vakiintuneen kannan alueet, levittäytymisvyöhyke ja kehittyvän kannan alueet pitäisi määritellä uudelleen vastaamaan nykytilannetta. Karhukanta on tihentynyt etenkin Keski-Suomessa ja Länsi-Suomessa.

Ilveksistä liitto toteaa, että kanta on kasvanut yli arvioiden. Kannan kasvu tulisi pysäyttää pyyntilupia lisäämällä.

Ahman kannanhoitosuunnitelmaan Metsästäjäliitto vaatii mahdollisuutta poikkeuslupien myöntämiseen. Ahma aiheuttaa merkittävät vahingot porotaloudelle.

Ehdotukset ovat osa suurpetopoliittista kannanottoa, jonka Metsästäjäliitto vahvisti syysliittokokouksessaan Mikkelissä lauantaina.

Liiton hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Juha Sormunen Lappeenrannasta. Pois jäi Sirkka Kyrö Lumijoelta. Muut hallituksen jäsenet jatkavat toimessaan. Metsästäjäliiton puheenjohtajana jatkaa Lauri Kontro , joka toimii myös Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana.