EU:lla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa Orbánin hyväksyntä Ukraina-tuille − hinnasta ja seurauksista piittaamatta

Jäsemaiden muodostaman Eurooppa-nevoston puheenjohtaja Charles Michel (vasemmalla) on ennen huippukokousta turhaan yrittänyt taivutella Unkarin Viktor Orbánia hyväksymään Ukrainalle myönnettävät tuet.  Kuva: FRANCOIS LENOIR

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on tänään Brysselissä alkavan EU-huippukokouksen kiistaton päähenkilö.

Orbán on uhannut torpedoida veto-oikeudellaan kokouksen tärkeimmät ratkaisut eli sotaa käyvälle Ukrainalle myönnettävän 50 miljardin euron tukipaketin ja jäsenyysneuvottelujen aloittamisen.

Orbán on antanut ymmärtää suostuvansa tukiratkaisuun, jos oikeusvaltiorikkomusten vuoksi jäädytetty noin 31 miljardin euron potti maksetaan Unkarille lyhentämättömänä.

Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen taas on Orbánin poliittisen avustajan Balázs Orbánin (ei sukua pääministerille) mukaan Unkarille ”punainen linja”, jota ei ylitetä. Hän korosti Bloombergin haastattelussa tiistaine, että Ukrainalle pitäisi tarjota tässä vaiheessa strategista kumppanuutta, ei jäsenyyttä.

Kokouksella varattu kaksi päivää tuskin riittää molempien solmujen aukaisemiseen. MT:n diplomaattilähteet varoittivat keskiviikkona, että päätös jäsenyysneuvotteluista voidaan hyvinkin joutua siirtämään tulevan vuoden alussa pidettävään ylimääräiseen huippukokoukseen.

Jo muutama viikko sitten EU:n komissiosta tähdennettiin, että jäsenyysneuvottelujen lykkääntyminen on suoraan Venäjän presidentti Vladimir Putinin pelikirjasta. Moskova haluaa torpedoida uuvuttavaa sotaa käyville ukrainalaisille tärkeän poliittisen signaalin. Unkarin hallitus auttaa tässä auliisti.

Neljälle vuodelle jyvitettävän 50 miljardin euron tukipaketin kanssa jäsenmailla ja komissiolla on kaksi vaihtoehtoa.

Joko rahaa ohjataan Kiovan hallitukselle niin, ettei se edellytä yksimielistä päätöstä tai jäsenmaat taipuvat Orbánin kiristykseen.

Keskiviikkona näytti siltä, että jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu. Komissio vapautti 10,2 miljardia Unkarille korvamerkittyjä rahoja. Päätös kuulemma tehtiin, koska Budapestin hallitus on korjannut osan oikeusvaltiorikkeistään.

Unkarin veto-oikeuden kiertävillä ratkaisuilla, esimerkiksi jäsenmaiden ja Ukrainan kahdenvälisillä tuki- tai lainapäätöksillä, ei välttämättä pystytä kanavoimaan riittävän nopeasti ja riittävästi pääomia. Siksi neuvotteluissa keskitytään MT:n tietojen mukaan ”ostamaan” Orbán tukipäätöksen taakse.

Komission oikeusasioista vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová painotti keskiviikkona Strasbourgissa, että päätös reilun kymmenen miljardin euron vapauttamisesta tehtiin ”sattumalta” EU:n ratkaisevan huippukokouksen aattona.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa ei usko ”sattumaan”.

”Kyllä tämä onnistuneelta kiristykseltä näyttää”, Sarvamaa korosti MT:lle Strasbourgissa.

Hän ei ole näkemyksineen yksin. Parlamentin suurimmista ryhmistä eli keskustaoikeiston EPP:stä ja sosiaalidemokraattien S&D:stä korostettiin Politicolle, että Unkarin kiristykseen ei missään tapauksessa pitäisi taipua.

”Jos nyt annetaan periksi, hän jatkaa kiristämistä”, S&D-ryhmän puheenjohtaja Iratxe García painotti.

Useat eri EU-lähteet pitivät jo tiistaina selvänä, että mahtimaat Saksa ja Ranska ovat komission ”sattuman” takana. Ne eivät halua vaarantaa Ukrainalle myönnettävää tukipakettia varsinkaan nyt, kun USA:n rahahanat uhkaavat tyrehtyä ja Venäjä näyttäisi pääsevän niskan päälle taistelutantereella.

Politicon tiedot viittaavat samaan suuntaan. Orbánin esikunnan mukaan Berliinissä ja Pariisissa on ymmärretty, minkälaisia sisäpoliittisia haasteita Unkarin johtajalla on.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan painotti keskiviikkona Brysselissä, ettei Suomi suostu Orbánin ehdottamaan kaupankäyntiin Ukraina-tuista. Hänen mukaansa oikeusvaltioperiaatteen takana olevat rahat ovat kiinni nimenomaan oikeusvaltiokehityksestä.

Huippukokouksen pitäisi päättyä huomenna perjantaina. EU-diplomaattien mukaan ”tulkit on tilattu paikalle lauantaihin asti”. Se tarkoittaa käytännössä, että jäsenmaiden muodostaman Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel valmistautuu maratonkokoukseen.