Käytännönläheinen ammatti-koulutus olisi kovaa vientivaluuttaa
Suomalaiset käytännönläheiset ammattitutkinnot herättävät kiinnostusta maailmalla. Kasper Kauppala (vas.) ja Ghaleb Al-Saberi opiskelivat viime talvena Paraisilla Ammattiopisto Livian kalakoulussa kalanviljelijöiksi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoKyselyjä tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämisestä tulee paljon, vahvistaa opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OPM).
Ammatillisen koulutuksen tarve on hänen mukaansa noussut aina esiin opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) koulutuksen vientimatkoilla.
Saksalainen ammatillisen oppimisen malli on maailmankuulu. Suuret yritykset kouluttavat oppisopimuksella työntekijöitä, mikä kuitenkin edellyttää niiltä kouluttavaa henkilöstöä ja taloudellista panostusta.
Riihimäelle on muodostunut kuva, että monessa maassa voisi toimia paremmin suomalainen malli yhteistyöstä paikallisten yritysten ja oppilaitosten kesken.
Oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Jansson Omniasta (Espoon seudun koulutuskuntayhtymä) kertoo, että ulkomaiset opetusalan vieraat ovat kiinnostuneita koulutuksen käytännönläheisyydestä ja yrittäjyyden edistämisestä.
Janssonin mielestä on sääli, että ammatillisen koulutuksen vahvuudet ovat ainakin toistaiseksi jääneet opetusviennin suunnitelmissa korkeakoulun varjoon. Myös kehitysyhteistyöstä puuttuvat hänen havaintonsa mukaan sopivat käytänteet ammatillisen koulutuksen edistämiseen.
”Monissa maissa nuorisotyöttömyys on kova. Oppilaitosten ja työelämän yhteinen tahto luoda työpaikkoja on myös moraalis-eettisesti malli, jota kannattaisi mielestäni suitsuttaa”, hän linjaa.
”Mielekkäitä koulutuspolkuja pitäisi luoda myös niille, jotka eivät 16-vuotiaina vielä tiedä, mitä he haluavat elämältä. Toisaalta pitkän urapolun käyneet ovat yrityksille usein kultaakin arvokkaampia.”
Ministeriössä tilanne myönnetään. Tähän mennessä vain korkeakouluopetuksen vientiä on kartoitettu yhteistyössä.
”Koordinoidumpiin toimiin olisi syytä päästä myös ammatillisen koulutuksen puolella”, Tarja Riihimäki sanoo.
Suomalaiset oppilaitokset ovat muun muassa antaneet täydennyskoulutusta ja järjestäneet tutkinnon osien koulutusta Venäjällä ja arabimaissa.
Omnialla on kokemusta myös laajempien ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelmien hoidosta.
”Lainsäädäntö ei kuitenkaan tue kaikilta osin sitä, että tutkintoon johtavaa koulutusta voitaisiin viedä ulkomaille”, Jansson harmittelee.
Tarja Riihimäki jakaa ajatuksen siitä, että vientiin olisi nyt otollinen hetki.
”Kun (toisen asteen koulutuksen) rahoitus niukkenee ja oppilaitoksissa on jouduttu jopa yt-neuvotteluihin, meillä on paljon ammattitaitoisia ihmisiä, jotka kykenisivät tekemään tätä työtä.”
Peruskoulun jälkeisen opetuksen supistamista koskeva lakiesitys on juuri lausunnolla.
Syksyn toinen koulutuspoliittisesti kuuma peruna on, rahastetaanko EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausi- ja muita maksuja vai ei.
Opetusneuvos Riihimäki kyseenalaistaa sen, kuinka moni haluaa ylipäätään tulla suorittamaan kokonaisen suomalaisen ammatillisen tutkinnon, joka sisältää paljon korkeakoulukelpoisuuden sisältäviä osia. Myös opiskelu suomen kielellä tuottaa monille haasteita.
Vientiin olisi hänen mukaansa parempi kehittää edelleen niitä opetuksen osia, jotka kartuttavat varsinaista ammattiosaamista ja takaavat niistä tutkinnon.
Jansson korostaa liiketoiminnan näkökulmaa. Hänen mielestään ulkomaille voitaisiin perustaa kumppanuuskouluja, joista voitaisiin myydä koulutuspaikkoja.
”Paikallisten näkökulmasta ulkomaisista tutkinnoista olisi sekin hyöty, että maan omat oppilaitokset voisivat hakea niistä mallia ja kehittää omaa opetustaan.”
Esimerkiksi Britanniassa on 55 koulutuksen järjestäjää perustanut yhteisen koulutuksen vientiorganisaation. Se järjestää tutkintoon johtavaa maksullista koulutusta useissa maissa.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
