Näin elvytystyöryhmä jälleenrakentaisi Suomea: Esittää tukea muun muassa öljylämmityksestä luopumiseen, luontopolkujen kunnostamiseen sekä sähkö- ja kaasuautojen latausverkkoon
Ympäristöministeri Mikkosen asettaman elvytystyöryhmän mukaan koronakriisin jälkeisten toimien ilmasto- ja luontovaikutukset on syytä selvittää.
Elvytystyöryhmä vauhdittaisi sähkö- ja kaasuasemien latausinfran rakentamista ja siirtymää kestävämpiin käyttövoimiin. Kuva: Hanna LinnoveYmpäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen asettama Kestävä elvytys -työryhmä luovutti perjantaina ensimmäisen vaiheen ehdotuksensa valtioneuvoston kanslian exit- ja jälleenrakennustyöryhmälle.
Toimilla on määrä auttaa taloutta elpymään niin, että ne vastaavat samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen.
Työryhmä kohdentaisi tukea ja investointeja muun muassa energiatehokkuuteen, kuntien infraan ja lähivirkistysalueisiin.
”Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato eivät ole kadonneet. Koska yhden euron tai miljardin voi käyttää vain kerran, on järkevää suunnata elvytysvarat useamman kriisin ratkaisemiseen samanaikaisesti”, muistuttaa työryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Yksi työryhmän ehdotuksista on rakennusten energiatehokkuuden parantaminen.
Esimerkkejä ovat yksityisille ja julkisille suunnattu tuki öljylämmityksestä luopumiseen sekä kotitalousvähennyksen korotus energiatehokkuuskorjauksiin.
Energiamurrosta voidaan tukea myös vauhdittamalla entisestään tuulivoiman rakentamisen lupapäätöksiä ja tukemalla voimakkaammin uuden teknologian demonstraatiohankkeita.
Työryhmä ehdottaa myös tukipakettia lähivirkistyskohteiden, kuten luontopolkujen ja muiden ulkoilukohteiden rakenteiden kunnostukseen ja hoitoon.
Lisäksi tukea pitäisi suunnata kuntien kestävään infraan, kuten kevyen liikenteen väyliin. Lisätuella vauhditettaisiin sähkö- ja kaasuasemien latausinfran rakentamista ja siirtymää kestävämpiin käyttövoimiin.
Jo ennen koronakriisiä on käynnistetty lukuisia politiikkatoimia, joilla tähdätään hiilineutraaliin Suomeen 2035 mennessä sekä pyritään pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Työryhmän mukaan käynnissä olevia toimenpiteitä ei tule elvytyksellä hidastaa vaan vauhdittaa.
Kaikkien valtion elvytystoimien ilmasto- ja luontovaikutuksia pitäisi työryhmän mielestä tarkastella.
Tarkastelun tueksi työryhmä on laatinut kestävän elvytyksen kriteeristön. Sillä voidaan arvioida yksittäisten toimien vaikutuksia ilmastoon, luonnonvarojen riittävyyteen, kiertotalouteen, luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristön tilaan.
”Kriteeristö on hyödyllinen työkalu ja herättää kiinnostusta kansainvälisestikin. Jään innolla odottamaan ryhmän jatkotyön tuloksia ”, kiittää Mikkonen.
Työryhmän ehdotusten kustannukset välittömien vaikutusten saavuttamiseksi ovat vuositasolla (2020 ja 2021) suuruudeltaan 480–510 miljoonaa euroa. Työpaikkavaikutukset olisivat vuositasolla noin 44 200–46 000 henkilötyövuotta.
Mukana luvuissa ei ole esimerkiksi tuulivoimainvestointeja tai kotitalousvähennyksiä.
Seuraavaksi ryhmä kartoittaa pitemmän aikavälin toimia hiilineutraaliin kiertotalouteen siirtymisen vauhdittamiseksi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
