Ulkoilupaikkojen laatuuntoivotaan parannuksia
Selvityksen mukaan erityisesti ulkoilupaikkojen kunnossapidossa ja palveluissa on parannettavaa. Palveluissa varsinkin viitoituksissa ja informaatiossa on kehitettävää. Myös ulkoilun olosuhteita edistävään yhteistyöhön on kunnissa kiinnitettävä huomioita.
Vuonna 2009 alkaneen hankkeen tulosten perusteella ulkoiluolosuhteiden kehittämisessä tulisi keskittyä määrän sijasta ulkoilupaikkojen tason ja monipuolisuuden parantamiseen.
Ulkoilupaikkojen kunnossapito vaihtelee kunnissa paljon. Toisaalta ylläpito on ammattimaistunut, mutta samalla resurssit ovat tiukat. Avainasemassa on kunnossapidon kehittäminen kohteiden tärkeysjärjestystä painottamalla ja yhteistyö siitä vastaavien hallintokuntien kesken.
Kuntien asukkaat toivovat laadukkaita ulkoilupaikkoja.
Asukaskyselyjen perusteella ulkoilupaikan valintaan vaikuttavat varsinkin ulkoilupaikan hyvä kunto, turvallisuuden tunne, hyvä valaistus sekä tieto ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista.
Myös maantieteellinen saavutettavuus on tärkeä tekijä ulkoilupaikkaa valittaessa.
Selvityksen mukaan kuntien asukkaat ovat kohtuullisen tyytyväisiä ulkoilupaikkoihin.
Suosituimpia ulkoilupaikkoja ovat pyörätiet ja jalankulkuväylät, kuntopolut ja -radat, hiihtoladut, lähimetsät, uimarannat, luontopolut ja lähipuistot.
Pyörätiet ja jalankulkuväylät saavat eniten parannusehdotuksia.
Selvityksessä ohjataan erityisesti kehittämään reittien kunnossapidon järjestämistä niiden laatu- ja hoitoluokittelun avulla sekä lisäämään verkostoitumista kunnossapidossa.
Toisena laajana kehittämistä vaativana kokonaisuutena asukaskyselyissä nousivat esiin ulkoilupalvelut.
Kymmenen vuoden takaiseen selvitykseen verrattuna ulkoilupalveluissa on tapahtunut vähiten kehitystä.
Ulkoilupalvelut saivat kyselyyn vastanneilta kauttaaltaan ulkoilupaikkoja huonompia arvosanoja.
Varsinkin sähköisesti saatavaan informaatioon ja ulkoilupaikan palveluihin, kuten viitoituksiin ja taukopaikkoihin, toivotaan parannuksia.
Suunnitelmallisuus ja yhteistyö ovat selvityksen mukaan tärkeintä ulkoilupaikkojen ja -palvelujen kehittämisessä.
Kunnissa ulkoilun edistäminen on monen hallintokunnan, kuten liikunta- ympäristö- ja teknisen toimen vastuulla.
Ulkoilupaikkojen kehittämisen ja ylläpidon vastuun hajaantuessa monelle hallintokunnalle kärsii ylläpidon tasalaatuisuus, mikäli yhteistyötä ei tehdä, todetaan Sulka II -hankkeen loppuraportissa.
Toisissa kunnissa yhteistyö selvityksen mukaan toimii, toisissa se on olematonta.
Kansalaisten ja heidän yhteisöjensä rooli pienemmissä kunnissa ulkoilupaikkojen ylläpitäjänä ja isommissa kunnissa ulkoilupalvelujen tuottajana on selvityksen mukaan edelleen suuri.
Kuntien tulee kiinnittää tämän resurssin tukemiseen huomioita, selvityksessä todetaan.
Sulka II -hankkeen asukaskyselyissä 6 535 suomalaista 15 kunnasta arvioi tyytyväisyyttään erilaisiin ulkoilupaikkoihin.
Sulka II -hanke on 10 -vuotisseurantaselvitys vuosina 1998–2000 toteutetulle Sulka I -hankkeelle, jossa selvitettiin yli 400 kunnan ulkoilumahdollisuudet.
Tuolloin todettiin, että maassamme oli paljon erilaisia ulkoilupaikkoja ja palveluita, mutta niiden taso oli usein heikko tai korkeintaan tyydyttävä. Ulkoilun kehittäminen ei ollut pysynyt muun liikuntapaikkarakentamisen vauhdissa.
MAIKKI KULMALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
