Mökkikaupassa notkahdus viime vuodesta – näin paljon mökki keskimäärin maksoi

Veden äärellä olevat mökit ovat kysytyimpiä, mikä nostaa myös niiden hintaa,  Kuva: Jaana Kankaanpää

Mökkikaupan kulunut vuosi ei ole yltänyt aivan viime vuosien tasolle. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mökkikauppakatsauksen perusteella kesäkuun myyntiluvut jäivät vuoden takaisesta yli 23 prosenttia.

Yhteensä tämän vuoden kesäkuussa tehtiin 474 mökkikauppaa. Eniten kauppoja syntyi Etelä-Savossa (60 kpl), Varsinais-Suomessa (59 kpl) ja Uudellamaalla (54 kpl).

Vähiten mökkejä myytiin puolestaan Keski-Pohjanmaalla, jossa kesäkuussa tehtiin vain kaksi mökkikauppaa. Muita häntäpään maakuntia olivat viiden mökkikaupan Kainuu ja kuuden Etelä-Pohjanmaa.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana mökkejä myytiin KVKL:n tilastojen mukaan yhteensä 1 220 mökkiä, joista uusia oli vain 19.

Keskimääräinen mökki maksoi kuluneen vuoden aikana 122 000 euroa. Varsinais-Suomi, Uusimaa ja Lappi kiilasivat mökkikaupan kokonaisarvossa Etelä-Savon ohi.

KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa kertoo MT:lle mökkikaupan myyntimäärien palautuneen vuoden 2019 tasolle koronan aiheuttamasta piikistä.

Mökkien suhteen suomalaisten suosikkimaakunnat ovat hänen mielestään edelleen samat: Järvi-Suomi, rannikko ja Lappi.

”Lappi on viime vuosina vahvistanut asemaansa. Luonto on suomalaisille tärkeä arvo, mikä näkyy myös loma-asuntokaupassa”, Viljamaa pohtii.

Myyntimäärien ykkösen eli Etelä-Savon valteiksi hän mainitsee Saimaan ja luonnon. Viljamaa sanoo, että pääliikenneväylien parannuksien myötä Etelä-Savon saavutettavuus on parantunut pääkaupunkiseudulta.

”On hyvin tyypillistä, että loma-asuntoa Etelä-Savon alueelta etsivä perhe on Uudeltamaalta. Noin kahden tunnin etäisyys koetaan saavutettavaksi”, hän perustelee.

Vaikka veden äärellä mökeille onkin Viljamaan mielestä huomattavasti suurempi kysyntä, hän vakuuttelee myös kuivan maan mökeille löytyvän ostajia, kunhan hinta on oikea.

”Todennäköisesti järvenrantamökki Järvi-Suomesta pitää arvonsa paremmin kuin haja-asutusalueen omakotitalo”, hän myös arvioi.

KVKL:n toimitusjohtaja kertoo, että korkojen nousu on näkynyt mökkikaupassa asuntopuolen tavoin.

”Kustannusten nousu yleisesti ja rahoituksen hinnan kallistuminen vaikuttavat siihen, että päätöksenteko on vaikeampaa”, Viljamaa kuvaa alan tuntoja.

Jonkun verran hän on kuullut, että ihmiset eivät laita mökkejään myyntin, koska epäilevät nyt olevan huono aika myydä.

”Odotan, että ensi vuodesta tulee tätä vuotta vilkkaampi.”

Viljamaa perustelee arviotaan sillä, että todennäköisesti ensi vuonna inflaatio laskee, korkohuippu jää taakse ja ihmisten ostovoima vahvistuu.

”Mökkikuumetta varmasti nähdään jälleen”, hän lopettaa.

Uusia mökkejä myytiin kesäkuussa vain 19 kappaletta.  Kuva: Saara Lavi

Suomen Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja Jussi Mannerberg vahvistaa myös, ettei mökkimaakunnissa ole tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia.

”Pohjois-Suomi on nostanut suosiotaan viime vuosina lomakeskusten kysynnän noustessa”, hän kuitenkin mainitsee.

Etelä-Savossa Mannerberg uskoo mökkikauppoja tapahtuvan vesistöjen lisäksi myös etelärannikkoa houkuttelevamman hintatason ansiosta. Hänestä joka puolella mökeistä on kysyntää.

”Lähialueilta löytyy aina kysyntää hyville mökeille jo alueella asuvilta”, Mannerberg tuumaa.

Parhaiten käyvät hänen mielestään kaupaksi länsirantaiset mökit suurten vesistön äärellä ja korkeintaan tunnin tai kahden päästä kasvukeskuksista. Ympärivuotinen asuttavuus ja riittävät internet-yhteydet etätyölle ovat myös valtteja.

”Hyvä kunto, autotie, sähkö, vesi- ja jätevesiasiat kunnossa”, Mannerberg jatkaa listaa.

Kiinteistönvälittäjien toimitusjohtaja uskoo tämän vuoden olevan vielä hiljaisempaa, vaikkakin sanoo hyvistä mökeistä olevan pulaa.

”Noin puoli miljoonaa mökkiä on kuitenkin jo jonkun omistuksessa, ja vaihtoa syntyy aina elämän kiertokulun myötä”, hän pohtii.