Mikä voisi viedä Suomen Natoon?
Kolumni: Mikael Pentikäinen
Suomalaista ajattelua voi selittää vanha venäläinen sananlasku: ”Kiltti vasikka imee kahta emää.”
Tulevasta hallitusohjelmasta sovittiin heti alta pois ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja. Se oli helppo työ, koska linja paalutettiin presidentti Sauli Niinistön johdolla jo joulukuussa 2014.
Presidentti toivoi tuolloin, ettei ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tule vaaliasetta. Se ei ole tarpeen pienessä maassa herkässä kansainvälisessä tilanteessa.
Presidentin paalutus piti, vaikka asia oli hankala kokoomukselle ja RKP:lle, joilla oli halua hakea profiilia turvallisuuspolitiikalla, ennen muuta Nato-jäsenyydellä.
Nato-intoilu ei ole presidentin mieleen. Niinistön arvellaankin toivovan, että uusi ulkoministeri on joku muu kuin kokoomusjohtaja Alexander Stubb. Hän voi itsekin olla kiinnostuneempi elinkeinosalkusta.
Uuden hallituksen turvallisuuslinja on presidentin linja, myös suhteessa Natoon.
”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”, ohjelmassa todetaan.
Lause oli lähes samassa muodossa Kataisen hallituksen ohjelmassa, mutta siellä myös luvattiin, ettei hallitus valmistele vaalikaudella Nato-jäsenyyttä.
Nato-optio pantiin siis vaalikaudeksi pakasteeseen. Sipilän hallitus ottaa sen sulamaan eikä rajaa jäsenyyttä pois.
Lisäksi Sipilän hallitus lupaa selonteossa arvioida Nato-jäsenyyden vaikutuksia Suomelle.
Optio ja selvitys vievät Suomea kohti Natoa, mutta vievätkö ne perille? Eivät, jos ei nähdä ihmettä. Presidentti ei ole Nato-mies eikä sitä ole myöskään tuleva pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Kumpikin kuitenkin suhtautuu asioihin käytännönläheisesti. Jos maailman muutos ja maan etu vaativat, Nato-oveen tartutaan.
Mitä pitäisi tapahtua, jotta Nato-jäsenyys etenisi? Näen kolme vaihtoehtoa.
Ensiksi Ruotsi päättää hakea jäsenyyttä, ja Suomi olisi jäämässä yksin lännen etuvartioksi Venäjän viereen.
Tämä ei ole Ruotsin nykyhallituksen ohjelmassa. Toisaalta Ruotsissa myös demareiden puheet ovat koventuneet. Moni miettii, vahvistaako puolustusyhteistyö pienen Suomen kanssa riittävästi Ruotsin turvallisuutta.
Toiseksi lännen ja Venäjän suhteet lientyvät, ja liennytyksen lämpöaalto vähentää Suomen Nato-jäsenyyden Venäjä-vastaista mielikuvaa.
Liennytystä voi olla luvassa. Ulkoministeri John Kerryn ja presidentti Vladimir Putinin tapaaminen Sotshissa on nähty merkkinä liennytyksen tuulista. Käänne ei ole vahva, mutta se on merkittävä Venäjän eristämisen jälkeen.
Kolmas vaihtoehto on kriisi. Suomen turvallisuustilanne heikentyy, ja Suomi joutuu oman turvallisuutensa takia hakeutumaan Naton antamaan suojaan.
Tätä skenaariota ei toivo kukaan, mutta vastuullinen poliitikko ei sulje sitä pois.
Suomen Nato-jäsenyys on siitä merkillinen asia, että siihen ei ole koskaan oikea hetki. Kun on hyvä aika, sitä ei tarvita. Kun on huono aika, se on riski, koska se syventää kriisiä.
Merkillisyyttä lisää se, että Suomi on kiinteä osa läntistä arvoyhteisöä, mutta Nato on edelleen mörkö, vaikka se on saman arvoyhteisön osa.
Suomalaista ajattelua voi selittää vanha venäläinen sananlasku: ”Kiltti vasikka imee kahta emää.” Kiltti Suomi imi puolueettomana maana niin lännen kuin idän emää. Oppi on syvässä.
Se toi liikkumatilaa, kun Suomi hapuili sodan varjoista vapauteen.
Venäjän papereissa Suomi imee vain länttä. Tämä tuli selväksi esimerkiksi Venäjän armeijan operaatiopäällikkö Andrei Kartopolovin puheessa, jonka hän piti vastikään Moskovassa. Suomen ja Ruotsin sopimukset Naton kanssa tarkoittavat, että Nato-joukoilla on pääsy näihin maihin, hän totesi.
Venäläisin silmin Nato-optio on jo isolta osin lunastettu.
Nato-oven avaamiseen tarvitaan maailman muutosten lisäksi myös Suomen kansan tuki. Naton kannatus on kasvanut, mutta enemmistö on silti selvästi jäsenyyttä vastaan.
Kansanvallassa se on olennaista.
Suomessa asuu kuitenkin viisas kansa. Se osaa muuttaa mieltään, jos tosiseikat sitä vaativat. Nato-selvitys on tähän harkintaan tärkeä työkalu.
mikael.pentikäinen@mt1.fi
@jmpentikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
