Näin usein junat viivästyvät radalla haahuilevien takia ja katollekin kuollaan vuosittain – Fintraffic vääntää ratakiskosta, miksei junien kanssa ole leikkimistä

Sähköradan ajolangoissa virtaa ympäri vuorokauden voimakas ja tappava 25000 voltin jännite. Kuva: Jaana Kankaanpää

Luvaton liikkuminen rautateillä haittaa junaliikennettä häkellyttävän usein. Fintrafficin mukaan tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä noin 1540 junan myöhästymisen syyksi on kirjattu asiaton liikkuminen radalla. Vuonna 2023 tapauksia kirjattiin 1539.

Henkilövahinkojakin syntyy sillä hiljaisten nykyjunien lähestymistä ei välttämättä kuule ennen kuin on liian myöhäistä. Matkustajajunien aikatauluja tiirailemalla ei myöskään pysty varmistumaan, ettei junia tule. Tavarajunia ja ratatyökoneita kun ei ole aikatauluihin merkitty.

Kiskoilla kulkeva juna ei luonnollisestikaan pysty estettä väistämään. Junan jarrutusmatka on pitkä: sadoista metreistä jopa kilometreihin.

Vahinko voi sattua myös vaikkei ihminen olisi suoraan raiteella, sillä vauhdissa olevan junan ilmavirta kaataa helposti radan lähellä oleskelevan. Siksi myös junaa odotettaessa laiturialueella on hyvä pitää välimatkaa raiteisiin.

Marjastajan tai muun ulkoilijan voi tehdä mieli oikaista luikkimalla rata-alueen yli, mutta se ei ole sallittua. Fintraffic painottaa, että rautatien saa ylittää vain tasoristeyksistä ja juna-aseman turvallisten kulkureittien kautta.

Radalla oleskelusta tehdään aina ilmoitus hätäkeskukseen ja poliisille, vaikkei vahinkoa olisi sattunut.

Junan katolle kiipeäminen aiheuttaa Suomessa keskimäärin 1–2 hengen kuoleman vuosittain. Lisäksi tapahtuu vakavia loukkaantumisia.

Sähköradan ajolangoissa virtaa ympäri vuorokauden voimakas ja tappava 25000 voltin jännite. Se on sata kertaa suurempi kuin kodin pistorasiassa. Kuolinisku voi napsahtaa kaukaakin täysin yllättäen. Uhri saa vähintäänkin vaikeita palovammoja.

Fintrafficin mukaan sähkö liikkuu ajolangoissa, vaikka juna seisoisi paikallaan rata-alueella. Kiipeily on hengenvaarallista kaikissa tilanteissa.