Antakaa meille oma aurinkoaikamme

Vuosimiljoonien aikana ihmisen sisäeritysjärjestelmä on oppinut milloin aurinko nousee ja milloin se menee majoilleen. Auringon energia on kirjoitettu elimistömme sisäiseen muistiin. Elämää ylläpitävät ja säätelevät hormonimme toimivat auringon antaman kellon mukaan. Muun muassa kortisolin, insuliinin, kasvu- ja sukuhormonien sekä melatoniinin/pimeähormonin sisäeritykset toimivat vuorokausirytmiin sidottuina.

Aamulla varhain, kun aurinko nousee ja kukkokin kiekuu, ovat useimpien hormoniemme eritykset vilkkaina käynnissä ja meitä herättelemässä; valmistelemassa meitä alkavan päivän varalle.

Oikeutta omaan aurinkoaikaan on Suomessa pohdittu vuosikymmenien ajan. Suomen kesäaika on kellovyöhykkeellä, joka on 60 astetta idempänä kuin Englannin itärannikolla sijaitseva Greenwich, josta pituusasteet itään ja länteen lasketaan.

Lieksan itäpuolelta Ruunaan länsirannan seutua pitkin kulkee 30 asteen aikameridiaani, jota kesäajan siirto nyt pompottelee 15 astetta idemmäs Kaspian- ja Mustanmeren välissä ja Uralin länsirinteellä kulkevan 45 asteen pituuspiirin seutuun.

Tätä kellonsiirtoa ja aurinkoaikoja (joilta päivänsäde näkyy etelästä nousten) ajamassa ovat olleet sota-aikojen pula-ajat, taloudelliset kilpailutavoitteet, maiden väliset liittoumat ja talousblokit. Siinä sekamelskassa aurinkoaikaa on aikaistettu ja se on huomaamattamme meiltä anastettu.

Hormonitoimintamme ja aineenvaihduntamme eivät toimi poliittisten päätöksien käskyillä. Riippuvuuttamme aurinkoajasta säätelee aivolisäkettämme lähellä oleva käpylisäke.

Vuorokausirytmin väkivaltaisesta siirtämisestä tiedetään olevan terveyshaittoja. Isossa muodossa niitä syntyy muun muassa poikkisuuntaan tapahtuvan valtameriä ylittävän lentomatkan aikana ja sen jälkeen. Herkimmät ihmiset potevat jopa viikon ajan auringon ajasta piittaamattoman pitkän lentomatkan tuomia terveyshaittoja.

Puolen vuoden pituinen ”kesäaika” sekoittaa aurinkorytmin vaikutuksia. Tämä ajansiirtotemppu saattaa siirtää sisäeritykset pois tolaltaan. Pahimmillaan elintärkeiden hormoniemme sisäeritys nyrjähtää pois tolaltaan ja vakavia terveyshaittoja voi ilmetä, esimerkiksi tajunnan menohäiriöiden muodossa. Näitä haittoja voivat korostaa lääkeaineet kuten bentsodiatsepiimi ja sen johdokset sekä muut nukahtamislääkkeet, ja myös melatoniinin käyttö unilääkkeenä tai aikaerorasituksen (jetlag) lievittämiseksi.

Yritys muuttaa aurinkorytmiä on meille pohjoismaalaisille hankalampi kuin etelässä tasapituista päivää eläville. Kun napapiirin pohjoispuolella on eletty pimeä keskitalvi, tuntuu, ettei kevät valkene, kun aurinkoaikaa ei kunnioiteta.

Talousbisnes, jolle EU kellonviisareita siirtäessään nyt kumartaa, ei näitä haittoja utele eikä tutki.

Virossa oli oman aurinkoajan takaisin ottaminen iso kansallinen kysymys, kun siellä 25 vuotta sitten taisteltiin ulos kommunismista ja samalla Moskovan määräämästä kellonajasta. Nyt Virossa on siirrytty EU:n käskemään kellonaikaan ja aikavyöhykkeet ovat samat Suomessa ja Virossa.

Milloin Suomessa kypsyy kansallinen päätös tässä asiassa ja milloin saamme herätä kesäpäivään oikeassa kellonajassa? Päätöshän tuskin tarvitsee muuta kuin aurinkoajan säätelemää tervettä järkeä.

Jaakko Savola

sisätautialan lääkäri

Pieksämäki

Avaa artikkelin PDF