Tämä kotka rengastettiin Pohjois-Pohjanmaalla yli 34 vuotta sitten – linnun taltioinut luontokuvaaja sai jymy-yllätyksen

Pesimämenestyksestä riippuen vuosittain rengastetaan keskimäärin hieman yli sata maakotkan poikasta. Kuva: Ari Komulainen

Luontokuvaaja Ari Komulainen kohtasi varsinaisen yllätyksen käydessään läpi Pohjois-Savossa ottamiaan maakotkan (Aquila chrysaetos) kuvia. Kotkalla oli rengas vasemmassa jalassa, ja renkaan numerokin näkyi kuvissa.

Komulainen teki rengasilmoituksen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen rengastustoimistoon, ja loppu on historiaa: tämä upea lintu sai renkaan nilkkaansa 34 vuotta 6 kuukautta ja 27 päivää aiemmin.

Kyseessä on Suomen kolmanneksi vanhin rengastettu lintu. Ikäennätystilastossa tätä kotkaa vanhempia ovat vain 34 vuotta ja 11 kuukautta vanha etelänkiisla (Uria aalge) sekä 34 vuotta ja 7 kuukautta vanha harmaalokki (Larus argentatus).

Euroopan lintujen ikäennätystilastoa ylläpitää maanosamme rengastustoimistojen kattojärjestö EURING. EURINGin tilastossa maakotkamme kiilaa ykköspaikalle, Euroopan vanhimmaksi maakotkaksi.

Nyt havaittu naarasmaakotka syntyi keväällä 1984 Pohjois-Pohjanmaalla pesän ainoana poikasena. Poikasen rengasti Jouni Ruuskanen, joka on tehnyt pitkän uran kotka- ja muuttohaukkarengastajana.

Rengastushetken jälkeen lintu tavattiin seuraavan kerran 1986 Lounais-Suomessa, Laitilassa, jossa se vieraili talviaikaan haaskalla. Linnusta saatiin valokuvia, joista renkaan tunnus kyettiin luotettavasti lukemaan.

Tämän jälkeen kului yli kolme vuosikymmentä ilman ainoatakaan havaintoa linnusta. Näinä vuosina kotkanaaras on saavuttanut sukukypsyyden ja löytänyt puolison ja mitä ilmeisimmin lisääntynyt monta kertaa.

Suomessa on rengastettu ajanjaksolla 1913–2018 yhteensä 3 865 maakotkaa. Valtaosa näistä on saanut renkaan jalkaansa pesäpoikasena.

Pääosa maakotkistamme pesii poronhoitoalueella. Aiemmin maakotkaa vainottiin, mutta tätä nykyä paliskunnat saavat korvauksen alueella pesivien maakotkien pesämäärän mukaan.

Maakotka on hiljalleen asettumassa pesimään alueille, joilta se on ollut pitkään poissa. Maakotka on yhä hyvin harvinainen pesimälintu maamme pohjoisosien laajimmilla metsäalueilla. Pesimäkantamme koko on noin 300–400 paria.