Järvilohi voidaan vielä pelastaa
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Markku Gavrilov istutti pari viikkoa sitten Ala-Koitajoen Saunavirtaan ja Hiiskoskeen emokaloja, jotka olivat nousseet Saimaalta. Tutkimushanketta varten nämä kalat on varustettu radiolähettimellä. Saunavirta sijaitsee Joensuun Enossa, Hiiskoski on Ilomantsissa. Kuva: Viestilehtien arkistoKalanviljelyn ja istutusten varassa 1970-luvulta ylläpidetty Saimaan järvilohikanta on romahtamassa. Ala-Koitajoella on aloitettu sen luontaisen poikastuotannon palauttaminen.
Saimaan järvilohi on erittäin uhanalainen. Sitä ei kuitenkaan ole rauhoitettu, vain alamitta on säädetty.
Kalastusaluekohtaisesti liian pienenä pidettyä 40 sentin alamittaa on korotettu. Suositus on 60 senttiä.
Kantaa on pidetty yllä pyytämällä syksyisin kudulle nousevia emokaloja ja kasvattamalla poikasia kalanviljelylaitoksissa.
Tänä syksynä emokalasaalis Kuurnan voimalaitoksen alapuolella jäi noin 30 yksilöön. Viime vuonna saalis oli yli 60 yksilöä.
”Tilanne on niin heikko, että on pohdittava järvilohen täysrauhoittamista”, arvioi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen.
”Kalastajien tulisi ymmärtää, että yksikin pyydetty rasvaevällinen lohi voi olla liikaa”, hän muistuttaa.
Pyydettäväksi tarkoitetuilta järvilohilta on rasvaevä leikattu ennen istuttamista.
”Nyt eletään aikoja, jolloin ratkaistaan lajin kohtalo. Haluammeko säilyttää sen vai lyömmekö hanskat naulaan ja annamme lajin painua unholaan? Vetoan kaikkiin osapuoliin, että yrittäisimme vielä toden teolla”, sanoo Saimaan lohikalat -hankkeen projektipäällikkö Mirko Laakkonen.
Toivoa järvilohi sai tammikuussa, kun korkein hallinto-oikeus päätti kymmenisen vuotta kestäneen prosessin Kaltimon, Kuurnan ja Pamilon voimaloiden kalatalousehdoista. Nykytilanteessa voi pohtia, tuliko päätös sittenkin liian myöhään.
Pamilon voimala on Vattenfallin. Voimala velvoitettiin kasvattamaan juoksutusta Ala-Koitajokeen jopa kolminkertaiseksi entisestä.
Muiden voimaloiden kalatalousmaksuja korotettiin reippaasti.
Päätös on voimassa seitsemän vuotta. Sinä aikana on selvityksin osoitettava, riittääkö lisäjuoksutus järvilohen luontaiseen poikastuotantoon.
Erityisesti kiinnitetään huomiota monipuoliseen perimäainekseen, joka on välttämätön lajin elinkelpoisuudelle. Tavoite on, että viljeltäväksi saadaan edes osittain luonnonkierron läpikäynyt lohikanta.
Ala-Koitajokeen on istutettu keväällä yli 100 000 järvilohen 0–2-vuotiasta poikasta.
Syksyllä sinne on tuotu yli 30 radiolähettimin varustettua kutukalaa; pääosa laitoksilta, osa emokalapyynnissä Kuurnasta saatuja. Lisäksi jokeen on tuotu mätiä.
Ensi vuoden puolella istutusten lisäksi kutu- ja kasvupaikkojen parantamiseksi jokeen tuodaan soraa ja kiviä.
MATTI RONKAINEN
Kalastajien
tulisi
ymmärtää, että
yksikin pyydetty rasvaevällinen
lohi voi olla liikaa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
