Valtaosa pohjavesistäon hyvässä kunnossa
Suomen pohjavesialueet on listattu tilansa perusteella hyvässä kunnossa oleviin, riskialueisiin ja huonossa kunnossa oleviin. Lisäksi on pohjavesialueita, joiden tilan selvitystyö on vielä käynnissä.
Näin on saatu aikaan kiireellisyysjärjestys, jonka mukaisesti vesienhoidon toimenpiteet voidaan suunnata eri alueille.
”Ennaltaehkäisy on halvempaa kuin jo sattuneiden vahinkojen torjunta”, selittää ylitarkastaja Juhani Gustafsson ympäristöministeriöstä.
Valtaosa pohjavesialueista on hyvässä kunnossa. Jotta pohjaveden laatu säilyisi hyvänä vastakin, etenkin tiheään asutussa Etelä-Suomessa on kiinnitettävä huomiota pohjavesien suojeluun.
Gustafssonin mukaan pohjavesiin liittyvää lainsäädäntöä on paljon, mutta lakien valvonta on niukkaa.
Pohjavesialueiden sijainti säätelee kuitenkin kuntien maankäyttöä. Maankäyttöä helpottamaan kunnille on tarjottu mahdollisuutta pohjavesien suojelusuunnitelmien laadintaan.
”Suojelusuunnitelma on lähinnä tietopaketti, jossa riskit käydään läpi. Niillä ei ole suoraan kuntien kaavoitusta tai maankäyttöä ohjaavaa vaikutusta”, Gustafsson toteaa.
Suojelusuunnitelman laatiminen ei ole pakollista. Siten myöskään kaikilla alueilla, joilla pohjavesien tila on huono, ei ole suojelusuunnitelmaa. Suomen noin 6 000 pohjavesialueesta joka kuudennelle on laadittu suojelusuunnitelma.
”Vuonna 2011 ympäristöministeriö varasi pienen rahan, 250 000 euroa, suojelusuunnitelmien laatimiseen”, Gustafsson kertoo. ”Tälle vuodelle on esitetty samanlaista rahoitusta.”
Käytännössä kunnat voivat anoa valtiolta avustusta pohjavesialueidensa suojelusuunnitelmien laatimiseen.
Pohjavesien suojeluun käytetään nykyisin noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.
Jotta pohjavesien hyvä tila saavutettaisiin vuoteen 2015 mennessä, lisäkustannuksiksi on arvioitu 15 miljoonaa euroa vuodesta. Lisätarpeesta noin puolet kohdistuisi julkiselle sektorille.
HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
