Valio nousi uusien vientimaiden ansiosta: "Kuluttajatuotteista yhä enemmän kasvua"
Valion hallituksen puheenjohtajan Vesa Kauniston mukaan suomalaiset juovat edelleen paljon enemmän maitoa kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Vetelin Räyringissä maitotilaa pitävä Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto on huolissaan kotimaisten maatilojen kannattavuusongelmista. Kuva: Esko Keski-VähäläKolme vuotta sitten tulleet Venäjän pakotteet ja EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistuminen sulattivat Valion liikevaihdosta lähes viidenneksen.
Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto kertoo, että romahduksen jälkeen Valio lähti entistä voimakkaammin hakemaan uusia markkinoita.
”Kuluvan vuoden aikana liikevaihto on saatu jälleen käännettyä kasvuun.”
Kauniston puheenjohtajakausi alkoi myllerryksen pyörteissä vuonna 2015. Hänellä on maitotila Vetelissä.
”Venäjän-markkinan sulkeuduttua olemme määrätietoisesti ajaneet itseämme uusille markkinoille ja jatkaneet uusien innovatiivisten ja terveellisten tuotteiden kehittämistä. Niitä kuluttajat haluavat ostaa”, Kaunisto sanoo.
”Meidän pitää pystyä menemään eteenpäin ja löytämään uusia markkinoita, liikevaihtoa ja kasvua. Kustannussäästöohjelma on edelleen meneillään ja tehokkuutta haetaan tuotannossa”, hallituksen nokkamies summaa.
Valio vie tuotteitaan jo yli 60 maahan.
”Viennin painopiste on edelleen liiaksi teollisuustuotteissa, mutta kuluttajamarkkinoita haetaan koko ajan enemmän.”
Kauniston mielestä viennin pitää olla kannattavaa, jotta nykyinen maidontuotannon taso pystytään Suomessa säilyttämään. Valion osuus Suomen maitotuotteiden viennistä on 97 prosenttia.
”Kilpailu Suomen sisällä on kovaa, mutta haasteensa tuo myös tuontikilpailu. Esimerkiksi noin puolet Suomessa myytävistä juustoista on tuotu ulkomailta ja ulkomaisten maitotuotteiden osuus on merkittävä muutenkin.”
Voissa tilanne on toinen, sillä jopa 85 prosenttia voista viedään ulkomarkkinoille.
”Valion rooli koko maitosektorilla on hyvin keskeinen, sillä edelleen Valio kerää noin neljä viidesosaa suomalaisten maitotilallisten maidosta.”
Vaikka Venäjän-markkinat hyytyivät pakotepolitiikan myötä, eivät lastenruuat ole itänaapurissa pakotteiden piirissä.
”Lastenruuissa on edelleen kasvava idänmarkkina meille.”
Kiinassa jalansijaa on haettu kuluttajajauheilla. Teollisuustuotteita sinne on virrannut Suomesta jo aiemmin.
”Puolassa olemme hakeneet asemia kuluttajavoilla, Espanjassa Pro Feel -tuotteilla sekä Ranskassa leipomovoilla.”
Myös Britannia on avautumassa Valiolle uudehkona vientimaana.
Kaunistoa kyllästyttää keskustelu, jossa suomalaista ruokaa arvotetaan lähinnä sen hinnan perusteella.
”Aina uuden hintakampanjan sijaan pitäisi puhua ruuan laadusta ja turvallisuudesta. Ne ovat molemmat Suomessa erittäin korkealla tasolla.”
Valion hallituksen puheenjohtaja ei pidä kovinkaan terveenä tilannetta, jossa ruoka Suomessa alkaa olla jo paikoin halvempaa kuin etelänaapurissa Virossa.
”Olemme selvästi Pohjoismaista halvin ruokamaa ja nyt Virossakin alkaa olla vähitellen kalliimpaa. Pohjimmainen kysymys on, että mitä tuottajalle jää käteen, jos hinnat poljetaan aivan pohjamutiin. Maitotilayrittäjät ovat viime vuodet olleet taloudellisesti ahtaalla ja tilanne jatkuu vaikeana.”
Suomalaiset juovat edelleen erittäin paljon maitoa, kun kulutusta peilaa eurooppalaiseen keskitasoon.
Kuitenkin kulutustottumukset pohjolassakin muuttuvat hiljalleen.
”EU:ssa maitotuotteita kulutetaan keskimäärin 300 litraa per henki vuositasolla. Meillä maitotuotteiden kulutus on 370 litrassa yhtä henkeä kohden.”
Kaunisto katsoo, että maitotuotteiden käytön painopiste Suomessakin siirtyy jatkossa enemmän välipalaruokiin ja juustoihin.
”Uudet sukupolvet eivät käytä enää yhtä luontevasti maitoa jokapäiväisenä ruokajuomana. Siinä mielessä ruokatavat täälläkin eurooppalaistuvat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
