Kun kauppa järjestää ruokaa ostaakseen huutokaupan, voivat sen ehdot olla tuottajille liian epäselvät ‒ suositus kieltää nyt haamuostajat

Huutokauppojen merkitys ruuan raaka-aineiden kaupassa saattaa lisääntyä, joten kauppatapalautakunta katsoi perustietojen määrittelyn olevan tarpeen. Kuva: Pekka Fali

Ruokaketjun sähköisten huutokauppojen ehdot voivat olla tuotteiden myyjälle epäselviä, arvioi elintarvikeketjun kauppatapalautakunta.

Huutokauppojen sopimusehdoissa, läpinäkyvyydessä ja tasapuolisuudessa on parantamisen varaa.

”Lautakunta pyrkii avoimuuden lisääntymiseen. Tarkoitus on myös luoda ymmärrystä ja ennakoitavuutta huutokauppoihin osallistuville”, lautakunnan varapuheenjohtaja Kirsi-Maria Halonen sanoo.

Siksi lautakunta antoi tiistaina suosituksen, jossa muun muassa kielletään ostajan itse tekemät haamuhuudot. Ostaja ei myöskään saa käyttää huutokauppaa selvittääkseen tuotteen hintatason, vaan huutokilvan voittaneen tuotteet on oikeasti ostettava.

Lautakunnan puheenjohtajan Veikko Vahteran mukaan haamuhuutajia tai hintatason selvitystä ei ole havaittu.

”Taustaselvityksissä ei löytynyt näyttöä, että näin olisi tapahtunut. Sellainen huoli nousi, että niin voisi käydä”, Halonen täsmensi.

Huutokaupan kuluessa on heti ilmoitettava, jos ostajan antama tavoitehinta on saavutettu.

Lisäksi lautakunta edellyttää, että huutokaupan on oltava ennakoitava, läpinäkyvä ja sen kulku on voitava teknisesti jälkeenpäin tarkistaa.

”Lautakunta määrittää vähimmäiskriteerejä, jotka on oltava huutokauppaan osallistuvien tiedossa”, Halonen sanoo.

Huutokauppojen osapuolista toinen on usein kauppa isona toimijana ja elintarvikeyritys tai tuottaja pienempänä osapuolena. Siksi lautakunta korostaa, että kaupan on otettava huutokaupoissa huomioon heikomman sopijaosapuolen suoja.

”Kokonaisuudessa tämä parantaa heikomman osapuolen asemaa”, arvioi MTK:n lakimies Kimmo Tammi.

Sähköistä huutokauppaa käytetään ruokaketjussa, kun kaupataan yksinkertaisia vakiintuneita tuotteita ja raaka-aineita. Huutokaupassa kilpaillaan laskevin hinnoin, jolloin edullisin tarjous voittaa.

Lautakunta arvioi, että huutokauppojen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa, vaikka niiden määrä onkin viime aikoina vähentynyt.

Lautakunta ei havainnut selvityksessä varsinaisia hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä.

Selvitys oli kuitenkin pintapuolinen.

”Käsityksemme on, että jäsenyritystemme menettelytavat kattavat jo tässä mainitut vähimmäisehdot. Tosin tarkkaa tietoa ei ole”, kauppaa edustavan Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto sanoo.

Suositukset eivät koske julkisia hankintoja, sillä niitä sääntelee hankintalaki.