Päijänteestä puuhataan Unescon kestävän kehityksen mallialuetta

Eläkkeellä oleva biologi Päivi Halinen toivoo, että Päijänteestä tulee Unescon biosfäärialue. Kuva: Ilkka Pietarinen

Luontomatkailu Suomen toiseksi suurimmalla järvellä Päijänteellä on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi. Keski-Suomen journalistit tutustuivat Päijänteen karunkauniiseen järviluontoon elokuun lopussa Jämsästä Luhankaan suuntautuneella risteilyllä. Kuva: Ilkka Pietarinen

Suurjärvi Päijänteellä on mahdollisuus päästä Unescon kestävän kehityksen mallialueeksi.

Päijänteestä tulisi niin kutsuttu biosfäärialue. Järjestön biosfäärialueilla pyritään kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden suojeluun sekä tutkimuksen kehittämiseen.

Edellytyksiä alueen perustamiselle selvitetään parhaillaan. Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakoulujen Päijänne brändiksi -hankkeen puitteissa selvitetään, löytyykö alueellisilta toimijoilta yhteinen tahto asian eteenpäin viemiseen.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen raporteista on jo vuonna 2008 koostettu selvitys Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä. Selvityksen laativat Päijänteen alueen kunnat, elinkeinoelämä, yhteisöt ja viranomaiset.

Keski-Suomen elykeskuksesta eläköitynyt biologi Päivi Halinen näkee biosfäärialueen perustamisessa runsaasti mahdollisuuksia.

"Matkailu Päijänteellä on jäänyt todella vähäiseksi, kun ottaa huomioon, miten kaunis ja monimuotoinen luontoympäristö täällä on. Unescon biosfäärialueeksi pääsy toisi seudulle aivan uudenlaista tunnettuutta ja mahdollisuuksia esimerkiksi luontomatkailulle", Halinen sanoo.

Luonto- ja maaseutumatkailusta kertyisi tulovirtoja Jyväskylän ja Lahden seuduille sekä Päijännettä reunustaville laajoille maaseutualueille.

Päijänteen rannoilla on pieniä luontomatkailuyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneet hankkeesta.

"Erityisesti matkailuelinkeinossa on potentiaalia. Toisaalta esimerkiksi vaikeuksissa olevaa maataloutta voisi tukea lisäämällä suoramyyntiä tiloilta", Halinen pohtii.

"Uskon vahvasti, että Päijänteen ympäristöön istuisi tällainen hieman hidastempoisempi luontomatkailu, jossa ympäristö ja paikallinen lähiruoka korostuvat."

Unesco on suhtautunut biosfäärihankkeeseen myönteisesti. Järjestön biosfäärialuekoordinaattori tutustui suurjärveen toukokuussa.

"Viesti oli, että Päijänteelle voidaan perustaa biosfäärialue, jos yhteinen tahtotila asiaan löytyy täällä päässä", Halinen kertoo.

Hän toivoo, että Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen maakunnat löytäisivät yhteistyöhön uuden vaihteen.

"Esimerkiksi matkailun lisäämistä järvellä on ideoitu 1940-luvulta lähtien, mutta tulokset ovat jääneet kerta toisensa jälkeen varsin laihoiksi lähinnä siitä syystä, että Jyväskylä ja Lahti eivät ole löytäneet asiassa yhteistä säveltä."

Myös Pirkanmaan maakunta saa 2019 alussa rantakaistaleen Päijänteestä, kun Kuhmoisten kunta siirtyy sinne Keski-Suomesta.

Keskisuomalaiset yritykset suhtautuvat Päijänteen biosfäärialueeseen innostuneesti.

Muuramelaiset yrittäjät perustivat 2015 hankkeelle myötämielisen Pro Päijänne -yhdistyksen.

Epäluulojakin on. Erityisesti maanomistajat ovat ilmaisseet huolensa.

Luhangan kunnanjohtajan Tuomo Kärnän mukaan biosfäärihankkeeseen suhtaudutaan paikkakunnalla ristiriitaisesti.

"Luhangassa on maanomistajia, joilla on kilometreittäin rantaviivaa. Täytyy selvittää tarkasti, miten hanke vaikuttaisi maankäyttöön ja maanomistajien oikeuksiin ja toisaalta, mitä potentiaalisia hyötyjä se tänne toisi."

Halinen korostaa, että maaseutuelinkeinoja saisi jatkossakin harjoittaa myös biosfäärialueen oloissa.

"Koko hanke toteutetaan vapaaehtoisten yhteistyöhankkeiden pohjalta. Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan, mutta samalla tuetaan alueen elinkeinorakenteen kehittymistä."

Jyväskylän Korpilahdella 3.10. järjestettävässä Päijänne-seminaarissa keskustellaan kestävän ja vastuullisen toiminnan vaihtoehtoisista malleista sekä Unescon biosfäärialuestatuksen hakemisesta suurjärvelle.