Verkkorikolliset yrittivät huijata kymmeniä miljoonia euroja suomalaisilta: Näin verkkoasiointi on muuttunut Suomessa

Kyberrikolliset yrittävät urkkia suomalaisten pankkitietoja huijausviestien ja -sivustojen kautta. Kuva: filadendron

Kyberrikolliset kalastelevat suomalaisten pankkitunnuksia ja lähestyvät erilaisin sijoitus- ja rakkaushuijauskirjein. OP:n kyselystä selviää, että 27 prosenttia suomalaisista on selvästi ja 43 prosenttia hieman aiempaa varovaisempi verkossa asioidessaan aiheeseen liittyvän uutisoinnin vuoksi.

Selvityksen mukaan naiset ovat miehiä varovaisempia. Miehistä 19 prosenttia kertoi olevansa aiempaa varovaisempia, kun naisista näin vastanneiden osuus oli 34 prosenttia. Vastaavasti miehistä 38 prosentilla, mutta naisista 22 prosentilla uutisoinnilla ei ollut vaikutusta heidän verkkoasiointiinsa.

Kun tarkastellaan vastanneiden ikää, kaikissa ryhmissä uutisoinnin myötä asiointiaan oli muuttanut yli puolet. Erityisesti yli 50-vuotiaat kertovat olevansa aiempaa varovaisempia, mutta myös nuoret ovat muuttaneet toimintaansa. Varovaisuus on lisääntynyt vähiten 26–34-vuotiailla, joista 44 prosentilla uutisoinnilla ei ole ollut vaikutusta verkkoasiointiin.

”Monella suomalaisella on edelleen harhaluulo, että huijatut olisivat pääasiassa ikäihmisiä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kuka tahansa iästä, sukupuolesta tai koulutustaustasta riippumatta voi joutua huijauksen uhriksi. Kyselyn tulokset antavat hyvän signaalin siitä, että media on onnistunut havahduttamaan myös nuorempia aiheesta”, OP:n väärinkäytösten hallinnan päällikkö Kim Sirén kertoo tiedotteessa.

Viime vuonna suomalaisten pankkien asiakkailta yritettiin huijata peräti 76,9 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna vastaava summa oli 46,5 miljoonaa euroa, ilmenee Finanssiala ry:n tilastoista. Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule pankkien tai viranomaisten tietoon.

”Huijaukset kasvavat Suomessa nyt vahvasti, mikä johtuu ainakin osittain siitä, että tekoäly auttaa rikollisia ylittämään kielimuurin. Vaikka nuoremmilla on usein iäkkäämpiä parempi ymmärrys teknologiasta, se ei yksin suojaa rikollisilta. Jos esimerkiksi pankkien toiminnasta ei ole riittävää kokemusta, kiireisiä pyyntöjä ei välttämättä tunnista huijauksiksi”, Sirén sanoo.