Vakavaa leikkiä kansanvallalla
Vaasan yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan maaseudun vaikutusmahdollisuudet uhkaavat supistua kuntaliitosten seurauksena. Näin siitä huolimatta, että jo tehtyjen kuntaliitosten yhteydessä on kokeiltu erilaisia lähidemokratiaa vahvistavia malleja. (MT 2.10.)
Tutkimuksen toisen tekijän, filosofian maisteri Kari Leinamon mukaan budjettivallan puuttuessa useimmat lähidemokratiakokeilut ovat pelkistyneet kuntaliitosten jälkihoidoksi ja niistä on luovuttu ajan myötä.
Vaasan yliopiston aluemaantieteen professorin Hannu Katajamäen mielestä kaupunginosa- ja kylävaltuustot ovat pitkälti näennäisdemokratiaa. Hänen mielestään lähipalveluista pitäisikin säätää lailla. Jos näin ei tehdä, uhkaa maaseutualueita sekä palvelu- että väestökato.
Huolta oman päätösvallan ja palvelujen karkaamisesta vahvistaa Maaseudun Tulevaisuuden teettämä kysely. Suurimmat syyt kuntaliitoksen vastustamiseen ovat huoli palvelujen karkaamisesta ja vaikutusmahdollisuuksien vähentyminen. Nykyisen asuinkunnan pelätään joutuvan liitoksessa maksajan paikalle ja kuihtuvan syrjäseuduksi. (MT 7.10.)
Hallitus on osoittautunut kovakorvaiseksi kaikenlaiselle kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveysuudistuksen arvostelulle. Uudistuksia on perusteltu ennemminkin demokratian lisääntymisellä ja palvelujen parantumisella.
Kuntaliitoksiin epäilevästi suhtautuvia on leimattu sillä, että he pelkäävät kuntansa valtapuolueen vaikutusmahdollisuuksien rapistumista. MT:n kyselyn mukaan sillä ei ole suurtakaan merkitystä.
Sen sijaan, että hallituksen taholta olisi tullut ymmärrystä kuntalaisten huolille, hallitus on koventanut panoksia uudistustensa ajamisessa.
Hallituksen ajama isäntäkuntamalli sote-uudistuksessa saattaa olla monien asiantuntijoiden mukaan perustuslain vastainen. Hallitus on linjannut myös, että kuntaliitoksista äänestettäisiin aluemallilla, jossa kaikkien kuntaliitoksessa mukana olevien kuntien äänet laskettaisiin yhteen ja enemmistön kanta voittaisi. Lisäksi hallitus esittää pakkoliitosmahdollisuutta.
MT kysyi eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäseniltä, mitä mieltä he ovat hallituksen uusista aikeista. Lähes kaikki hallituspuolueita edustavat valiokunnan jäsenet jättivät vastaamatta kysymykseen.
Hallituksen esitys alueellisesta kansanäänestyksestä kuntaliitosten yhteydessä on perustuslain kannalta kyseenalainen, demokratian irvikuva ja leikkiä vakavalla asialla. Uusien pakkokeinojen keksiminen kertoo taas siitä, että hallituksella ei ole kykyä hoitaa vaikeita asioita yhteisesti hyväksytyillä pelisäännöillä.
Kysymys ei ole siitä, vastustaako vai kannattaako kuntaliitoksia, vaan miten kunnioitetaan perustuslain takaamaa kuntien itsehallintoa ja kansanvaltaa. Perustalain tulkitseminen ei saa olla kiinni siitä, kuuluuko hallitus- vai oppositiopuolueeseen vai asuuko itse mahdollisessa keskuskunnassa vai ei.
Joidenkin mielestä kuntien itsehallinto on näennäistä, koska niiden talous on riippuvainen valtionosuuksista.
Valtion ja kuntien työnjako on muodostunut vuosikymmenten saatossa siten, että valtiovalta on määrännyt tehtävät ja osin myös rahoittanut ne. Myöhemmin valtionosuuksia on karsittu, mutta tehtävät ovat jääneet.
Huoli palvelujen karkaamisesta yhä kauemmaksi ja vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä pitää ottaa tosissaan. Kansanvallalla ei pidä leikkiä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
