uutistausta Angela Merkel nosti itsensä ja Saksan Euroopan huipulle

Angela Merkel on koulutukseltaan fyysikko ja luottaa poliittisissakin päätöksissä lukuihin. Rainer Jensen/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n silloinen pääsihteeri Angela Merkel istui maaliskuussa 2000 Münchenissä vahvan oluen festivaaleilla eturivin pöydässä.

Vastapäätä kohotti litran savituoppiaan Saksan laajimman osavaltion Baijerin pääministeri Edmund Stoiber (CSU).

Stoiberin kutsu Baijeriin ja perinteisen tuopin kohotus olivat viimeinen varmistus sille, että ujon oloisen papintyttären tie Saksan suurimman kansanpuolueen puheenjohtajuuteen oli auki.

Baijerilaista juhlatunnelmaa oli edeltänyt täyspuhdistus kristillisdemokraattisen puolueen johdossa. Syynä olivat mustat kassat, valtava rahoitusskandaali, jossa ryvettyi koko valtapuolueen miehinen johto.

Angela Merkel valittiin ensimmäisenä naisena Saksan liittokansleriksi viisi vuotta myöhemmin.

Ja nyt vuonna 2012, kun Merkel matkustaa Aasian ja pian koko maailman voimakkaimman valtion Kiinan viralliseksi valtiovieraaksi, ei vastaanotto jätä tulkinnan varaa.

Kiinassa Merkeliä kohdellaan Euroopan johtajana.

Kävin Saksan liittoparlamentissa vastikään keskustelemassa CDU:n eurooppapolitiikkaa johtavan edustajan kanssa. Tämä kertoi Angela Merkelin huokaisseen EU-huippukokouksen päätteeksi, että nyt hän vasta tietää mitä yksinäisyys on.

Merkelin poliittisia liikkeitä on välillä hämmästelty. Hän ei toimi aina samalla logiikalla kuin muut valtapoliitikot.

Merkel saattaa olla yllättävän tahditon. Ja seuraavassa hetkessä valloittava täti, saksalaiselta lempinimeltään Muti, äityli.

Mutta Merkel tietää mitä hän tekee.

Hän ei vain tee politiikkaa samalla tavalla kuin Saksan aikaisemmat liittokanslerit.

Merkel toimi 12 vuotta DDR:n tiedeakatemian fysikaalisen kemian tutkijana. Hän on harjaantunut kaivamaan esiin tosiseikkoja ja lukuja. Hän tutkii niitä ja luottaa siihen, mitä näkee ja luvuista päättelee.

Ympäri Eurooppaa oltiin tyrmistyneitä, kun Merkel ehdotti, että Kreikkaan sijoitettaisiin säästökomissaari valvomaan maan reformiohjelman toteutumista.

Viime toukokuun EU-huippukokouksen loppuasiakirjoissa mainitaan, että uusi apu Kreikalle on sidottu paikan päällä toteutettavaan valvontaan.

Merkel oli lukenut paperit huolellisemmin kuin muut ja yksioikoisena luonnontieteilijänä uskoi mitä paperissa sanottiin.

Merkel on ajanut euroalueen velkaantuneeseen kriisitalouteen määrätietoisesti kurin ja järjestyksen politiikkaa. Ja hankkinut samalla kosolti vihamiehiä.

Merkel julistaa ei eurobondeille ja velkamaiden korkeiden korkojen tasaukselle.

Kyllä fiskaaliunionille. Kyllä jäsenmaiden budjettivaltaan puuttumiselle ja kyllä velkakatolle.

Kaikkia näitä säädellään luvuilla, joita maanosan suurimman valtion johtaja ymmärtää paremmin kuin ideologisia ohjelmia.

Käytännöllinen suunnitelma pitää Merkelin voimissaan kriisikokouksesta toiseen.

Kun Davosin talousfoorumissa kysyttiin millainen Eurooppa on 20 vuoden päästä, Merkel vastasi: ”Euroopalla on yhteinen taloushallinto, jota valvovat jäsenmaiden pääministerit.”

Rakenne vastaa suoraan Saksan liittotasavallan liittoneuvoston ja liittohallituksen suhdetta.

Saksan on vientiriippuvainen maa. Sen jatkuvasti vientiennätyksiä rikkovan teollisuuden kilpailukyky maailmanmarkkinoilla on luotu korkean laadun ja kustannuskurin yhdistelmällä.

Nyt naapurimaissa vaaditaan Saksan kysynnän nostamista. Saksan vientiylijäämän varjopuolena ovat naapurimaiden alijäämät.

Merkelin johdolla ei tästä vientiedusta tingitä. Saksan kokonaisvienti ylitti vuonna 2011 ensimmäistä kertaa biljoonan euron rajan. Vientikone käy nyt niin kuumana, että jopa vienti Kiinaan kasvaa. Siksi liittokanslerin Kiinan vierailun aikana ihmisoikeudet lakaistiin taloussopimusten maton alle.

Parhaan luottoluokitusen maita on euroalueella jäljellä Saksan lisäksi vain Suomi, Hollanti ja Luxemburg.

Merkel kamppailee järjestyksen ja säästöjen politiikkansa puolesta yksin muun muassa Italiaa vastaan. Lisää rahaa Berliinistä Euroopan tukirahastolle vaativat myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailman kauppajärjestö WTO sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD.

Merkel on tahtopoliitikkona niin itsenäinen työmyyrä, että hän on toistaiseksi kestänyt paineet. Merkelin sinnikkyys on samalla myös AAA-luokitetun Suomen etu.

Sillä jos tuo itäsaksalainen fyysikko antaisi herkemmin periksi vastikkeettoman lisärahoituksen vaatimuksille euroalueella, samalla vaadittaisiin myös pienen Suomen rahoitusosuuksien nostamista.

JORMA MATTILA

Berliini

Avaa artikkelin PDF