Niinistö toiveikas USA:n ja Venäjän sitoutumisesta torjumaan mustaa hiiltä
Ilmastonmuutos on arktisten alueiden suurin turvallisuusuhka, sanoo Arktisen keskuksen johtaja.
Suomen mustan hiilen päästöt ovat Pohjoismaista suurimmat. Tarvetta olisi varsinkin puhtaammin polttaville saunan kiukaille. Kuva: Markku VuorikariSuomen presidentti Sauli Niinistö on toiveikas sen suhteen, että niin Yhdysvallat kuin Venäjä ottaisivat mustan hiilen torjumisen tomerammin hoitaakseen.
Vaikka suurvaltajohtajien tapaaminen Helsingissä ei tuonut maanantaina suuria konkreettisia edistysaskelia turvallisuuspolitiikkaan, Niinistö sanoo valinneensa tarkoituksella kahdenkeskisten keskustelujen aiheeksi selkeän yhteisen ongelman.
”Mustan hiilen merkitys arktisille alueille ja ilmastonmuutokseen on ainakin nyt tullut ymmärretyksi molemmissa maissa. Katsotaan sitten, päästäänkö eteenpäin myös seuraava askel sen vähentämisessä”, hän summasi keskusteltuaan maanantaina kahden kesken sekä Donald Trumpin että Vladimir Putinin kanssa.
Aihe ei sinänsä ollut uusi. Niinistö on puhunut siitä molempien kanssa aiemminkin. Kivihiilen vankkana kannattajana tunnettu Trump oli jopa sanonut Niinistölle, että tämän perustelut ovat selvimpiä, joita hänelle on asiasta koskaan esitetty.
”Minulle jäi nyt tunne, että hän on valmis etenemään ongelman kanssa.”
Lapin yliopiston Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova antaa Niinistölle kiitokset aihevalinnasta. ”Ilmastonmuutos on arktisilla alueilla keskeisin turvallisuusuhka”, hän muistuttaa.
Kumpikaan suurvaltajohtaja ei ole tätä myöntänyt.
”Putin sanoi Arkangelissa pidetyssä Arktisen neuvoston kokouksessa, ettei hän usko ilmastonmuutokseen. Trump taas on vetänyt Yhdysvallat pois Pariisin sopimuksesta muun muassa viitaten kauppaan.”
Koivurovan mielestä Niinistö osaa tuoda aiheen järkevästi esiin vetoamalla mustan hiilen torjumisen kustannusvaikutuksiin. Käyttämällä uutta teknologiaa kaasun- ja öljyntuotannossa voidaan välttää soihdutusta. Se synnyttää mustan hiilen lisäksi metaanipäästöjä.
Paitsi ilmaston lämpenemiseen mustan hiilen päästöillä on merkittäviä heikentäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Arktisen neuvoston suosituksena on vähentää mustan hiilen syntymistä 25–33 prosenttia vuoden 2013 tasosta vuoteen 2025.
Ilmastonmuutoksen strategisen ohjelman johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta katsoo, että asioiden eteneminen olisi eräänlainen tunnustus Arktisen neuvoston työlle. Mustasta hiilestä ei nimittäin ole sovittu Pariisin sopimuksessa.
Suomi on nyt Arktisen neuvoston puheenjohtaja, ja Hildén toimii mustaa hiiltä ja metaania käsittelevän kansainvälisen asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
”Samalla on kuitenkin todettava, että vaikka mustan hiilen päästöt saataisiin nollaan, mikä on käytännössä mahdotonta, ilmastonmuutos etenisi, jos ei hiilidioksidi- ja metaanipäästöjä saada rajoitettua”, Hildén tähdentää.
Yhdysvallat ja Venäjä ovat Arktisen neuvoston jäsenmaista suurimmat mustan hiilen päästäjät.
Venäjällä on paljon päästöjen vähennyskohteita öljy- ja kaasuntuotannossa mutta myös muun muassa liikenteessä, Hildén arvioi.
Yhdysvallat oli aiemmin hyvin aktiivinen mustan hiilen rajoittamisessa, mutta aktiivisuus on hiipunut. Trumpin hallinto ei kuitenkaan ole vetäytynyt tavoitteista vähentää mustan hiilen päästöjä Yhdysvalloissa lähes 40 prosenttia.
”Tämä on suurempi suhteellinen vähennys kuin se 30 prosenttia, mihin esimerkiksi Suomi on arvioinut pääsevänsä nykytoimin”, Hildén huomauttaa.
Suomen mustan hiilen päästöt ovat Pohjoismaista suurimmat. Keskeistä olisi panostaa teknologiseen kehitykseen ja pienpolton päästöjen vähentämiseen. Tarvetta olisi varsinkin puhtaammin polttaville saunan kiukaille.
Lue myös kommentti presidenttien maanantain tapaamisesta:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
