Salama iskee noin kerran talvessa – yllättävä ilmiö vaatii syntyäkseen yleensä avoimen meren

Suomessa salamaniskuun kuolee noin yksi ihminen kahdessa vuodessa. Kuva: Martinus/Pexels

Talvinen ukkospurkaus on vaikuttava näky, sillä pimeässä salama näkyy kirkkaana ja kauas. Meteorologi Ari Mustala kertoo, että ukkosesta saadaan havainto yleensä noin kerran talven aikana.

"Ilmiö vaatii yleensä syntyäkseen avoimen, lämpimän merialueen. Joskus salama on mahdollista syntyä myös hyvin voimakkaasta rintamasta, vaikka avointa merialuetta ei olisikaan lähellä."

Vesistöjen jäähtyessä todennäköisyys talviukkoseen pienenee. Kovilla pakkasilla ukkosta ei ole luvassa, vaan niitä esiintyy yleensä sakeassa lumi- tai räntäkuurossa lämpötilan ollessa nollan vaiheilla.

Talviukkosen synty on samanlainen kuin kesän ukkosissa: Lumikuuropilvessä tapahtuu sähköistymistä kuten kesäisemmissäkin kuuro- ja ukkospilvissä. Ukkospilvissä on pisaroita, jäärakeita ja -hiukkasia, jotka törmäilevät ja hankaavat toisiaan vasten virtausten kohdatessa.

Tästä hankaamisesta seuraa sähkövarauksia, jotka lopulta purkautuvat salamointina.

Ensin syntyy pilvestä pilveen purkautuvia pilvisalamoita. Kun pilvi kasvaa, esiintyy myös maasalamoita.

Talvella pilvi ei kuitenkaan jaksa kasvaa kovin korkeaksi ja merkittävä osa sen sähkövarauksesta vajoaa lumisateen mukana alemmaksi.

Tavallista maasalaman purkauskanavaa ei ehkä kuitenkaan pääse muodostumaan, vaan sähkö purkautuu epämääräisemmin, pilvisalaman tapaan.

Kannattaako ukkosta pelätä? Se selviää Ilmatieteen laitoksen videolta.