Belgian hallintohimmeli pysyy vaivoin kasassa
3 osavaltiota, 7 parlamenttia, 57 ministeriä, 12 maakuntaa ja 589 kuntaa.
Kainuun kokoinen 11 miljoonan asukkaan Belgia on ehkä maailman monimutkaisin maa.
Liittovaltio koostuu kahdesta kulttuuriltaan ja kieleltään erillisestä alueesta, ranskankielisestä Valloniasta etelässä ja hollanninkielisestä Flanderista pohjoisessa. Pääkaupunki Bryssel taas on kaksikielinen ja kummatkin pitävät sitä historiallisista syistä omanaan.
Span formularadan ympärillä on vielä pieni saksankielinen alue.
Monessa mielessä Belgian eri osat toimivat kuin itsenäiset valtiot. Ne harjoittavat jopa omaa ulkopolitiikkaa. Liittovaltio vastaa kuitenkin muun muassa verotuksesta, sosiaaliturvasta ja puolustuksesta.
Jotta kuvio ei olisi liian yksinkertainen, aluehallitusten rinnalla toimivat vielä erityiset kieliyhteisöhallitukset, jotka vastaavat kulttuuri- ja koulutuspolitiikasta.
12 maakunnan tehtävät ovat minimaaliset, mutta vajaalla 600 kunnalla on paljon valtaa. Kunnallistekniikan ja sosiaalitoimen lisäksi kunnat pyörittävät muun muassa poliisia, väestökirjanpitoa ja maistraatin tehtäviä.
Terveydenhuolto ei kuitenkaan kuulu kunnille. Se perustuu pakolliseen sairasvakuutukseen, joka korvaa suurimman osan hoitokuluista. Lääkärit ja sairaalat ovat pääsiassa yksityisiä.
Belgia on ollut usein hajoamisen partaalla. Rikas Flanderi on kyllästynyt tukemaan köyhempää Valloniaa. Asiaa hankaloittaa vielä se, että ennen sotia suunta oli toisin päin, ja eliitti oli pääasiassa ranskankielistä.
Ainoa belgialaisia yhdistävä asia on monen mielestä kuningasperhe. Silti maa näyttää pysyvän kasassa ainakin toistaiseksi.
”Luulen, että belgialaisilla on kaikesta huolimatta enemmän yhteistä kuin Flanderilla ja Hollannilla tai Vallonialla ja Ranskalla”, kunnallisvaaliehdokas Daniel Tanahatoe muistuttaa.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
