Suomen hallitus ajaa EU:n budjettiin 10 prosentin leikkausta
Suomi ajaa EU:n tuleviin rahoituskehyksiin 10 prosentin leikkausta EU:n komission esitykseen verrattuna.
”Suomen tavoitteena on tasan yhden prosentin taso EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Käytännössä se tarkoittaa seitsemän vuoden aikana noin 100 miljardin euron leikkausta komission esitykseen verrattuna”, eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) kertoi perjantaina Helsingissä.
Samalla hallitus haluaa pitää tiukasti kiinni maaseudun kehittämisrahoista ja Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityistuista.
”Maaseudun kehittäminen ja Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuet ovat Suomelle ehdottomia vaatimuksia. Niiden puolesta taistellaan viimeiseen asti”, Stubb vannoo.
Helsingissä vierailleen EU:n budjettikomissaarin Janusz Lewandowskin mukaan harvaan asuttujen alueiden tuen sisällöstä neuvotellaan edelleen, mutta vähennyksiä on todennäköisesti luvassa.
”En tiedä miten voidaan samaan aikaan leikata budjettia ja pitää tuet ennallaan”, Lewandowski muistuttaa.
Komission kesällä julkaisemassa budjettiesityksessä Itä- ja Pohjois-Suomen erityistukea oltaisiin pudottamassa nykyisestä 35 eurosta per asukas 20 euroon asukasta kohden.
Koko seitsemän vuoden rahoituskaudella menetys olisi yhteensä lähes 140 miljoonaa euroa.
Stubbin mukaan Suomi lähtee kuitenkin edelleen siitä, että tuki olisi jatkossakin 35 euron tasolla.
”Ymmärrän kyllä, että tiukkaa budjettia tehtäessä jostain pitää leikata, mutta maaseutu- ja aluetuet ovat meille ehdottomasti ykkösasia.”
MTK:n EU-asioista vastaava johtaja Juha Ruippo ei ministerin vakuutteluihin usko.
”Suomen ajama budjettileikkaus kohdistuu väistämättä myös Itä- ja Pohjois-Suomen erityistukiin. En osaa sanoa mistä muualtakaan se voisi olla pois.”
Myös Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsen Riikka Manner (kesk.) ihmettelee hallituksen linjauksia leikkauksista.
”Minusta tämä on todella tyhmä kannanotto. Se tulee suoraan leikkaamaan Suomelle tärkeitä maatalous- ja aluetukia.”
Mannerin mielestä Suomen on vaikea perustella komissiolle maataloustukien säilyttämistä, jos samaan hallitus ajaa kokonaisbudjetin leikkaamista.
Meneillään olevalla rahoituskaudelle Suomi saa EU:n rakennetukia yhteensä 1,7 miljardia euroa. Tästä 320 miljoonaa koostuu Itä- ja Pohjois-Suomen erityistuista.
Työ- ja elinkeinoministeriön aluekehitysjohtajan Kaisa-Leena Lintilän mukaan Suomen saama kokonaissumma on tulevalla kaudella putoamassa arviolta 15 prosenttia.
Arvio perustuu komission budjettiesitykseen, josta Suomi siis haluaisi nipistää vielä 10 prosenttia pois.
EU-komission kesällä julkaisema budjettikehysesitys lähtee siitä, että EU:n rahoitus jäädytetään jatkossa vuoden 2013 tasolle.
Lewandowski korostaa, että EU:ssa on noudatettu tiukkaa budjettikuria myös ennen talouskriisiä.
”EU:n budjetin osuus jäsenmaiden yhteenlasketusta bkt:sta on laskenut 1990-luvun alusta noin 20 prosenttia, kun samaan aikaan kansalliset budjetit ovat kasvaneet yli 60 prosenttia.”
Vajaa puolet EU:n rahoituksesta esitetään käytettäväksi kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseen, 37 prosenttia maatalouteen, kalastukseen ja maaseudun kehittämiseen. Noin 6 prosenttia menee hallintokustannuksiin.
EU:n budjettiesityksen loppusumma on keskimäärin 146 miljardia euroa vuodessa, eli noin 1,05 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta kansantulosta.
Suomen valtion budjetin suuruus on tänä vuonna 52,4 miljardia euroa, eli noin 27 prosenttia bruttokansantuotteesta.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
