"Ei ole järjen hiventäkään ajaa sitä alas" – Ministeri Leppä tyrmää Ohisalon ehdotuksen tukien kohdentamisesta kasvinviljelyyn

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja arvioivat maatalouden kansallisen cap-ohjelman tuovan positiivisia ilmastovaikutuksia lähivuosina, mutta torjuvat kasvinviljelyn suosimisen muiden tuotantosuuntien kustannuksella. Kuva: Jaana Kankaanpää

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kohdistaisi maatalouden tukia nykyistä enemmän kasvipohjaiseen tuotantoon ja kasvipohjaisten innovaatioiden edistämiseen ( mt.fi 18.8.).

Tukipolitiikka kaipaisi Ohisalon mielestä kunnon remontin, jotta se kannustaisi vähentämään kasvihuonepäästöjä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) katsoo, ettei ole tarpeen lähteä suosimaan kasvinviljelyä muiden tuotantosuuntien kustannuksella.

"On muistettava maatalouden perustarkoitus, mikä on tuottaa ruokaa monipuolisesti, kannattavasti ja kestävästi. Innovaatioihin pitää panostaa niin kasvi- kuin eläinperäisten tuotteiden osalta kohti kestävämpiä tuotantotapoja. Tukipolitiikkaan on tulossa iso remontti, kun uusi cap astuu voimaan 2023."

Lepän mukaan tuet uudistuvat silloin kannustavampaan ja ilmastoystävällisempään suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema cap-suunnitelma kattaa nykyisen rahoituskauden maaseutuohjelman, suorat tuet ja osittain maatalouden markkinatuet.

"Kotieläintuotannossa erityisesti nurmeen pohjautuvassa, olemme maailmanlaajuisesti kilpailukykyisiä. Ei ole järjen hiventäkään ajaa sitä alas, vaan meidän on kehitettävä sen kokonaiskestävyyttä edelleen."

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää Ohisalon ja vihreiden kommenttien liikkuvan erittäin yleisellä tasolla, jossa "konkretian puute pistää silmään".

Hänen mukaansa nyt jos koskaan on hyvä käydä keskusteluja, kun kansallinen cap on lausuntokierroksella.

"Kaipaan silti keskusteluun konkretiaa, koska siitä paistaa osaamisvaje ja myös historiantuntemuksen vaje siitä, mihin EU:n tukivälinettä on viety. Se on hyvin peltopainotteinen, minkä taustalla ovat Maailman kauppajärjestö WTO:n velvoitteet ja rajoitteet tuotantoon sidotuista tuista. On olemassa juridisia esteitä sille, jos ryhdyttäisiin tukemaan täsmällisesti jotain tuotantotyyppiä. Ei tätä aivan Suomen omassa päässä tehdä", Marttila muistuttaa.

Marttila sanoo, että hänellä on ollut ikävä Erkki Pulliaista, joka aikoinaan erikoistui ja perehtyi maatalousasioihin vihreiden eduskuntaryhmässä.

"MTK kyllä tarjoaa apuaan, jos ilmeistä osaamisvajetta halutaan täyttää. Meillä on pitkä, sadan vuoden perinne käydä keskusteluja kansanedustajien kanssa. Niissä on oltu aktiivisesti eri puolueista mukana, mutta ei ketään vihreistä tämän eduskunnan aikana. On valitettavaa, jos ei haluta vuoropuhelua muualla kuin lehtien palstoilla. Meistä tämä ei ole kiinni, mieluusti asioista keskustellaan", Marttila kannustaa.

Hänen mukaansa maatalouden päästöjen tilastointiin tarvitaan uutta otetta.

"Eihän virallinen ilmastokirjanpito ota kaikkia toimia huomioon. Viisari ei värähdä, vaikka monenlaista tehdään maataloudessa."

MTK:n vuosi sitten julkaisema ilmastotiekartta tutkii, minkälaisin askelin ja kuinka suurin harppauksin maatilat voivat edetä kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä.

"Jos taas koetaan, että merkittäviä päästövähennyksiä halutaan lisätä nykyiseen ilmastotiekarttaan verrattuna, vastuu on silloin poliitikoilla. Talous on otettava rinnalle ja mietittävä tarvittava rahoitus."

Uuteen cap-strategiaan liittyy Marttilan mukaan epävarmuutta, mutta sillä tulee olemaan merkittäviä positiivisia ilmastovaikutuksia

"Kaikkia tavoitteita ei silti voida toteuttaa työkaluista ja resursseista johtuen. EU:n maatalouspolitiikalla hoidetaan paljon muutakin kuin ilmastoa, sitä ei voida kääntää vihreiden esittämäksi sataprosenttiseksi ilmastoasiaksi."

"Jos muita varoja ei ole, maatalouden nostaminen tikunnokkaan ilmastoasioissa on pelkkää sanahelinää. On puhuttu paljon oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan tekemisestä, mutta se kaipaa myös näyttöjä. Maataloudelle tilastoitu ilmastokuorma on se, mitä tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuu. Jokainen ruokaa syövä on yhtä lailla vastuunkantaja", Marttila huomauttaa.

Lue lisää:

Turvemaiden kasvanut ala on kuitannut muiden sektorien vähentyneitä päästöjä – selittää maatalouden vakaan tilanteen

Turvemaat avainroolissa maatalouden ilmastotyössä

EU-ilmastopaketti edistää maatalouden ilmastotiekartan toteuttamista

MTK: Ilmastotoimet saadaan liikkeelle nopeasti, kunhan kannustimet ovat oikein – syyskuun budjettiriihessä ilmastolla paljon painoarvoa