Koronapotilaiden tehohoito kestää keskimäärin neljä kertaa kauemmin kuin muiden potilaiden – HUS:n lääkäri: "Tautiin voi oikeasti kuolla myös perusterve"

Fyysisten kohtaamisten välttäminen ja suojautuminen ovat tärkeimmät keinot suojata itseään ja muita koronavirukselta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa on todettu 540 uutta koronatartuntaa ja tartuntojen kokonaismäärä noussut 26 422:een. Kuolleita on keskiviikon tiedon mukaan 408, joista valtaosa ikääntyneitä henkilöitä.

"Emme voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että tehohoitoon joutuisivat vain iäkkäät ja perussairaat. Tautiin voivat myös oikeasti kuolla myös perusterveet keski-ikäiset", ylilääkäri Ville Pettilä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä huomautti sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen torstaisessa tiedotustilaisuudessa.

Suomessa kolme neljästä tartunnasta on alle 50-vuotiailla ja niistä puolet saadaan kotona ja neljännes työpaikoilla.

Pettilän mukaan taudin vakavuudesta kertoo se, että puolet tehohoidossa olevista on alle 60-vuotiaita ja että tehohoidon kesto koronapotilailla keskimäärin 13 vuorokautta, kun se yleensä on kolme vuorokautta. Hän huomautti myös, että Suomessa on 300 tehohoitopaikkaa, joista normaalistikin on käytössä 70 prosenttia.

"Vetoan kaikkiin kansalaisiin rajoitteiden tiukan noudattamisen puolesta."

Tärkein niistä on fyysisten kohtaamisten rajoittaminen. THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kehottikin suomalaisia välttämään tarpeetonta liikkumista myös joulun aikaan.

"Välttämätön matkustaminen on mahdollista, mutta vetoaisin, että joulua vietettäisiin lähipiirin kanssa ja hoidettaisiin yhteyksiä muualle Suomeen puhelimella tai videopuhelimella."

Monissa Euroopan maissa tiukat rajoitustoimet ovat purreet, mutta Suomi on menossa huonompaan suuntaan.

"Vaikka suomalaiset ovat noudattaneet suosituksia, emme ole onnistuneet kääntämään kehitystä, vaan tilanne on hankaloitunut. Kaksi viikkoa on menty jyrkkää ylämäkeä kaikkialla Suomessa ja laajaa leviämistä on nyt muuallakin kuin Uudellamaalla", Puumalainen sanoi.

Taudin vakavimmassa eli leviämisvaiheessa on nyt viisi sairaanhoitopiiriä: Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen Kymenlaakson ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit. Perustasolla ovat enää Itä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi, ja loput ovat kiihtymisvaiheessa.

Koronavirus uhkaa nyt koko maata, sanoi peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Hän vetoaa jokaisen omaan vastuullisuuteen, eikä kannata pakkokeinoja.

"Valmiuslaki on vihoviimeinen toimi ja siksi teemme vahvasti alueellisia jarrutustoimia. Ensi viikolla nähdään, kuinka ne ovat auttaneet."

Kiuru kertasi myös hallituksen keskiviikkona hyväksymää koronastrategiaa. Suomi toivoo pääsevänsä rokottamaan ensimmäisiä väestöryhmiä vuodenvaihteen jälkeen. Ajankohta riippuu rokotteiden myyntiluvista ja saatavuudesta.

"Kun myyntiluvalliset rokotteet saapuvat maahan, aloitamme nopeasti. Toimiva rokote on varmin tie ulos pandemiasta. Uskon, että kestämme ja näemme toivoa."

Ensin rokotettaisiin se sosiaali- ja terveyshenkilöstö, joka voi kohdata koronavirusta sairastavan potilaan ja joita tarvitaan terveydenhuollon kantokyvyn ylläpitämiseksi. Heitä on ainakin 150 000–200 000. Tähän menisi tammi- ja osin helmikuukin.

Sen jälkeen vuorossa ovat ikääntyneet ja perussairaat, ja kevään kuluessa rokotuksia laajennetaan muille ryhmille. Rokotteita annetaan kaksi annosta kolmen viikon välein.

Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, jossa on toistaiseksi mukana kuusi valmistajaa. Rokotteet jaetaan väkiluvun mukaan eli Suomen osuus olisi 1,23 prosenttia.

Puumalainen laski, että jos EU saisi 300 miljoonaa rokotetta, Suomen osuus olisi 3,6 miljoonaa ja se riittäisi kahteen kertaan annettuna noin 1,8 miljoonalle suomalaiselle.

Koko väestön rokotetta tarjotaan kaikille halukkaille ja sen saa maksutta. Puumalaisen mukaan rokotuksilla pyritään vähentämään tautitaakkaa ja menetettyjä elinvuosia sekä ylläpitämään terveydenhuollon kantokykyä.