Uusi suositus rajoittaa pikkulasten makkara-aterioita
Alle kouluikäisen ruokavaliooon mahtuu suosituksen mukaan esimerkiksi yksi makkara-ateria viikossa ja yksi leikkelesiivu per päivä. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistokasvisten nitraattipitoisuuksia vielä alaspäin viljelymenetelmillä.”
Käytettävissä on nyt ajan tasalla oleva luettelo kasvisten nitraattipitoisuuksista.
Nitriitille ja nitraatille on olemassa kansainvälisesti hyväksytyt päivittäissaantiarvot. Suuret nitriitti- ja nitraattimäärät voivat haitata hapenkuljetusta elimistössä ja muodostaa näin terveysriskin.
Jatkuvan nitriittialtistuksen on epäilty lisäävän muun muassa diabeteksen ja syövän riskiä. Suoraa syy-yhteyttä ei altistuksen ja näiden tautien välillä ole Eviran mukaan toistaiseksi osoitettu.
Evira arvioikin terveysriskiä tällä hetkellä hyväksyttyjen päivittäissaantiarvojen perusteella.
Suosituksen takana ovat Eviran lisäksi Valtion ravitsemusneuvottelukunta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
TARJA HALLA
kuin keskimäärin Euroopassa”, erikoistutkija Johanna Suomi kertoo.
Siitä voi Ahon mukaan kiittää maanviljelijöitä.
”Todennäköisesti meillä käytetään nuukasti lannoitteita.”
Aho haluaa myös herättää keskustelua viljelystä.
”Mielestäni on tarpeen pohtia, saadaanko ja millä keinoin
Uusi suositus syntyi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tieteellisen riskinarvioinnin perusteella.
Eviran arvioinnin mukaan nitriittiä saa ruuasta liikaa runsas kymmenesosa suomalaisista pikkulapsista.
Altistuksessa on otettu huomioon myös talousvedestä tuleva nitriitti.
Nitriittiä on ruuassa lisäaineena. Nitriitin päälähteenä ovat makkarat, koska niitä käytetään usein ja runsaasti.
Grammoina määriteltyä suositusta ei ole aiemmin ollut lasten vanhempien käytettävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön samansuuntainen suositus on vuodelta 2004.
Uusi suositus on poikkeuksellisen konkreettinen.
Alle yksivuotiaille ei makkaraa tai leikkeleitä suositella ollenkaan.
Alle kouluikäisen lapsen suositus, 150 grammaa viikossa, täyttyy yllättävän helposti. Se tarkoittaa esimerkiksi viittä nakkia eikä sen päälle yhtään leikkelesiivua.
Vaihtoehto on syödä viikon mittaan esimerkiksi kolme nakkia ja kuusi leikkelesiivua. Tätäkin pienemmän kokonaismäärän tulisi riittää 1–2-vuotiaalle.
Suositus koskee myös raakamakkaroita, kuten siskonmakkaraa.
Annos kinkkukiusausta vastaa makkara-ateriaa.
Makkarasta pitävälle kuluttajalle olisi kätevää, jos lihateollisuus pystyisi vähentämään nitriitin käyttöä.
”Tästä on jo keskusteltu teollisuuden kanssa”, pääjohtaja Matti Aho kertoo.
”Suomalainen lihateollisuus on alentanut nitriitin käyttöä viime vuosina merkittävästi. Nyt ollaan selvästi EU:n sallimia maksimiarvoja alemmalla tasolla.”
Osa tavanomaisista makkaroista sisältää nitriittiä enää suurin piirtein saman verran kuin on sallittu enimmäismäärä luomumakkaroissa. Markkinoilla on jo täysin nitriitittömiäkin makkaroita.
Aho uskookin suomalaisen teollisuuden pystyvän edelleen vähentämään nitriitin annostusta.
Nitriittiä käytetään säilöntäaineena, jonka avulla torjutaan ruokamyrkytyksiä. Nitriitti vaikuttaa myös tuotteen väriin ja makuun.
Evira on selvittänyt myös nitraatin saannin riskejä. Valtaosa nitraattialtistuksesta saadaan luontaisesti vihanneksista, hedelmistä ja vedestä.
Monipuolinen kasvisten käyttö kuuluu suosituksen mukaan edelleen alle kouluikäisen ruokavalioon.
Runsaasti nitraattia keräävien kasvisten yksipuolinen käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa.
Salaattia suosiva aikuinen saattaa tilapäisesti saada ateriastaan paljonkin nitraattia. Lapset suosivat kypsennettyä ruokaa, esimerkiksi perunaa, jossa nitraattia on vähän ja se vielä vähenee kypsennyksessä.
”Suomalaisen perunan nitraattipitoisuudet ovat alempia
Suomalainen
lihateollisuus
on alentanut
nitriitin käyttöä
viime vuosina
merkittävästi.
Nyt ollaan selvästi EU:n sallimia
maksimiarvoja alemmalla tasolla.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
