Uutisointi pandoja uhkaavasta palautuksesta Kiinaan lisäsi vierailijoiden määrää Ähtärissä

Pyry-panda söi bambua Ähtärin pandatalossa uteliaan yleisön tarkan silmälläpidon alaisena helmikuussa 2018. Kuva: Petteri Kivimäki

Uutisointi Ähtärin eläinpuiston pandojen mahdollisesta palautuksesta on lisännyt vierailijoiden määrää ja lomaviikkojen kysyntää.

Toimitusjohtaja Arja Väliahon mukaan lisääntynyt kiinnostus näkyy muuten hiljaisen tammikuun aikana, joskaan ei pitkiksi jonoiksi asti.

Ennen koronaa tammikuu oli nykyistä vilkkaampi matkailujakso, kun venäläisturistien lomakausi toi heitä paikan päälle. Väliaho kertoo, että markkinoinnin kohdistaminen Pietariin ja Moskovaan toi sikäläisiä matkailijoita eläinpuistoon.

Näillä näkymin pandat joudutaan palauttamaan takaisin Kiinaan, ellei lisärahoitusta toiminnan säätiöittämiselle löydy lähiaikoina. Eläinpuiston hallitus päättää asiasta lopullisesti helmikuun lopussa.

Viiden miljoonan euron valtionavustus vedettiin pois lisätalousarviosta viime keskiviikkona. Tilannetta selvittää ministeriöistä koottu virkatyöryhmä.

”Olemme optimistisia ja teemme työtä asian eteen. Odotamme neuvottelukutsua virkatyöryhmään”, Väliaho sanoo.

Yhtiön koronavuosilta kertyneistä velkarästeistä on tehty maksusuunnitelma, jota yhtiö on pystynyt noudattamaan. Hoitamattomia tai erääntyneitä maksuja ulkopuolisille ei ole, Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen totesi tiedotteessa.

Ähtärin kaupunki omistaa 99,7-prosenttisesti Ähtärin eläinpuiston. Kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäen mukaan pandoista on koitunut 1,5 miljoonaa euroa kuluja vuosittain viiden vuoden aikana.

”Liiketaloudellisin toimin siitä on saatu katettua 600 000 euroa, vajetta on tullut 900 000 euroa. Piikki on kasvanut niin suureksi, ettei tästä voida mennä kymmentä vuotta tällä tavalla eteenpäin”, Pienimäki kommentoi MT:lle.

Pienimäki sanoo, että Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Ähtäri on saanut liiketoiminnallisesti enemmän euroja pandojen myötä kuin mitä on lähtenyt.

Suuri haaste on ollut siinä, että vastuut pandoista ovat yhdellä yhtiöllä mutta tulot jaetaan laajasti tasan.

”Maine ja imagotekijät sekä diplomaattiset ja kaupalliset suhteet ovat hyödyntäneet valtiotakin. Rahoituspohjan olisi pitänyt olla erilainen, laajempi.”

Kokonaisuutena pandat ovat olleet alueen yrityksille ja yhteisöille hyödyllisiä, mutta Pienimäen mukaan paljon riippuu siitä, miten matematiikan haluaa nähdä.

”Onnistuminen pitää nähdä isommassa kokonaisuudessa. Lajien suojelu ja pehmeät arvot ovat olleet 50 vuotta eläinpuiston koko toiminnan perusta.”

MT:n yritysanalyysissaan käyttämä Balance Analyysin mukaan Ähtärin eläinpuiston vuoden 2021 nettotulos parani, mutta se jäi 674 000 euroa tappiolliseksi.

Tulosparannusta edelliseen vuoteen kertyi 61 000 euroa. Myös yrityksen suhteellinen kannattavuus parani huomattavasti, sillä nettotulosprosentti nousi edellisen kauden −19,9 prosentista −14,8 prosenttiin.

Yrityksen kokonaisvelat olivat 2021 tilikauden lopussa 6,0 miljoonaa euroa. Yrityksen korolliset velat kasvoivat huomattavasti edellisestä tilikaudesta. Korollista velkaa oli tilikauden lopussa kaikkiaan 4,9 miljoonaa euroa. Yrityksen kassavalmius oli hyvä.

Eläinpuistossa työskenteli edellisen vuoden tapaan keskimäärin 25 henkilöä.